Soppariseppä

Edunvalvoja ja sijoittaminen: saako päämiehen rahoja sijoittaa?

Saa, ja laki edellyttää sitä. Edunvalvojan on sijoitettava ne päämiehen varat, joita ei tarvita elämiseen, niin että ne säilyvät riittävän varmasti ja tuottavat kohtuullisesti. Tavallisiin sijoituksiin, kuten pankkitalletuksiin, Euroopan talousalueen pörssiosakkeisiin ja tavallisiin sijoitusrahastoihin, ei tarvita Digi- ja väestötietoviraston (DVV) lupaa. Edunvalvontavaltuutettu ei tarvitse lupia sijoituksiin, mutta valtakirjaan voi kirjata, miten varoja saa sijoittaa.

Tee edunvalvontavaltuutus

Ilmainen · Ei rekisteröitymistä · Tiedot pysyvät laitteellasi

Mitä laki vaatii

Edunvalvojan on hoidettava päämiehen omaisuutta niin, että omaisuus ja sen tuotto voidaan käyttää päämiehen hyödyksi (laki holhoustoimesta 37 §). Päämies on henkilö, jonka asioita edunvalvoja hoitaa. Omaisuus jaetaan käytännössä kolmeen osaan (39 §):

  1. Omaisuus, jota päämies tarvitsee asumiseen tai elinkeinoon tai jolla on hänelle erityistä arvoa, on säilytettävä.
  2. Varat, jotka tarvitaan elatukseen ja muihin päämiehen tarpeisiin, käytetään niihin.
  3. Kaikki muu on sijoitettava niin, että sen säilymisestä on riittävä varmuus ja että sille saadaan kohtuullinen tuotto.

Suuren summan pitäminen käyttötilillä ei siis ole lain lähtökohta. Laki ei myöskään velvoita tavoittelemaan suurinta mahdollista tuottoa: varmuus mainitaan ensin.

Mihin saa sijoittaa ilman lupaa

Edunvalvoja saa ilman DVV:n lupaa (laki holhoustoimesta 34 a §):

Pykälä tuli voimaan 1.5.2026, ja sitä ennen luparajat olivat 34 §:ssä. Ennen tehtyjen sijoitusten pätevyys arvioidaan silloin voimassa olleiden säännösten mukaan.

Mihin tarvitaan lupa

Muihin sijoituksiin tarvitaan DVV:n lupa, tai sijoitus on tehtävä DVV:n hyväksymän omaisuuden hoitosuunnitelman mukaan (34 a §). Tällaisia ovat esimerkiksi:

Sama koskee sijoitusvakuutusta: luparaja ratkeaa sen mukaan, mihin kohteisiin vakuutuksen varat sijoitetaan. Lisäksi lupa tarvitaan, kun edunvalvoja päämiehen puolesta (34 §):

DVV voi myöntää luvan, jos toimi on päämiehen edun mukainen (35 §).

Mitä tapahtuu, jos lupa puuttuu

Ilman tarvittavaa lupaa tehty oikeustoimi ei sido päämiestä, ellei DVV hyväksy sitä jälkikäteen edunvalvojan hakemuksesta (36 §). Vastapuoli ei yleensä voi vetäytyä kaupasta sinä aikana, jonka hyväksynnän hakeminen kohtuudella kestää (36 ja 27 §). Edunvalvoja vastaa myös päämiehelle vahingosta, jonka hän aiheuttaa tehtävässään tahallaan tai huolimattomuudesta (45 §). Sijoituksen arvon lasku ei yksin tarkoita huolimattomuutta, mutta koko omaisuuden sijoittaminen yhteen riskipitoiseen kohteeseen on vaikea sovittaa yhteen sen kanssa, että säilymisestä on oltava riittävä varmuus. Sijoitukset näkyvät valvonnassa: edunvalvoja, jonka tehtäviin kuuluu omaisuuden hoito, antaa DVV:lle vuosittain tilin (50 ja 51 §). Jos omaisuutta on paljon, DVV voi määrätä laadittavaksi omaisuuden hoitosuunnitelman (40 §).

Lapsen rahat

Alaikäisen edunvalvojina ovat hänen huoltajansa (laki holhoustoimesta 4 §). Vanhempi, joka hoitaa lapsensa perintöä tai säästöjä, toimii siis edunvalvojana, ja samat säännöt koskevat häntä: tavalliset sijoitukset ilman lupaa, muut luvalla. Vuositili on annettava vain, jos lapsen edunvalvonta on merkittävä holhousasioiden rekisteriin (51 §). Näin on, kun lapsen omaisuus, jota edunvalvoja hoitaa, tai lapsen osuus kuolinpesän varoista ylittää velkoja vähentämättä 30 000 euroa, tai jos siihen on erityistä syytä (66 §). Raja nousi 20 000 eurosta 30 000 euroon 1.5.2026. Lapsen elatuksesta vastaavat vanhemmat kykynsä mukaan. Lapsen oma kyky vastata elatuksestaan otetaan huomioon (laki lapsen elatuksesta 2 §), mutta lainvalmistelutöiden mukaan yleensä vain, jos lapsella on pääomatuloja, vähäistä suurempia ansiotuloja tai huomattavia varoja. Vanhempi ei saa lahjoittaa lapsen varoja eikä edustaa lasta, kun vastapuolena on hän itse, esimerkiksi lainatessaan lapsen rahoja itselleen (laki holhoustoimesta 32 §).

Edunvalvontavaltuutettu saa sijoittaa vapaammin

Edunvalvontavaltuutus on eri asia kuin edunvalvonta. Valtuutuksessa ihminen on itse etukäteen nimennyt, kuka hänen asioitaan hoitaa. Valtuutettu ei tarvitse DVV:n lupia. Valtakirjassa voi määrätä, että hän tarvitsee luvan samoihin toimiin kuin edunvalvoja holhoustoimilain 34 §:n 1 momentin mukaan, esimerkiksi asunnon kauppaan ja lainan antamiseen (laki edunvalvontavaltuutuksesta 19 §). Sijoitusten luparajat ovat 1.5.2026 alkaen holhoustoimilain 34 a §:ssä, johon 19 § ei viittaa. Lain sanamuodon mukaan niitä ei siis voi 19 §:n nojalla ulottaa valtuutettuun, vaan sijoittamista rajataan valtakirjan ohjeella. Valtuutettu saa siis sijoittaa valtuuttajan varoja valtuutuksen rajoissa ilman lupia. Häntä sitovat silti nämä velvollisuudet:

Jos haluat itse päättää, miten varojasi sijoitetaan, kun et enää pysty hoitamaan asioitasi, kirjaa se valtakirjaan. Valtuutetun on noudatettava ohjetta. Sopparisepän edunvalvontavaltuutuksessa on kohta Varojen sijoittaminen, jossa on kolme vaihtoehtoa: varovaiset sijoitukset pääosin samoihin kohteisiin kuin edunvalvojalla, vain pankkitalletukset tai nykyisten sijoitusten säilyttäminen. Voit myös jättää kohdan pois, jolloin valtuutettu päättää itse.

Usein kysyttyä

Saako edunvalvoja ostaa päämiehelle osakkeita?

Saa. Osakkeita, joilla käydään kauppaa pörssissä tai muulla kauppapaikalla Euroopan talousalueella, esimerkiksi Helsingin pörssissä tai First North -markkinalla, saa ostaa ilman DVV:n lupaa (laki holhoustoimesta 34 a §). Listaamattomiin osakkeisiin ja vain Euroopan talousalueen ulkopuolella noteerattuihin osakkeisiin tarvitaan lupa tai hyväksytty hoitosuunnitelma.

Onko edunvalvojan pakko sijoittaa?

Varat, joita ei tarvita päämiehen elatukseen tai muihin tarpeisiin, on lain mukaan sijoitettava niin, että ne säilyvät riittävän varmasti ja tuottavat kohtuullisesti (laki holhoustoimesta 39 §). Pankkitalletus on yksi sallittu kohde, joten laki ei pakota ostamaan osakkeita.

Saako edunvalvoja ostaa päämiehen rahoilla sijoitusasunnon?

Vain DVV:n luvalla. Asunto-osakkeen ja kiinteistön ostaminen ja myyminen on luvanvaraista (laki holhoustoimesta 34 §).

Saako edunvalvoja lainata päämiehen rahoja sukulaiselle?

Rahalainan antamiseen tarvitaan DVV:n lupa (laki holhoustoimesta 34 §). Jos lainan saaja on edunvalvoja itse tai hänen läheisensä, edunvalvoja on lisäksi esteellinen edustamaan päämiestä (32 §).

Tarvitseeko edunvalvontavaltuutettu luvan sijoituksiin?

Ei tavallisiin sijoituksiin. Jos valtakirjassa on vaadittu lupa (laki edunvalvontavaltuutuksesta 19 §), se koskee esimerkiksi sijoitusasunnon tai kiinteistön ostoa ja rahalainan antamista, mutta ei osakkeita tai rahastoja (laki holhoustoimesta 34 a §). Sijoittamista voi rajata valtakirjaan kirjattavalla ohjeella. Valtuutetun on silti edistettävä valtuuttajan parasta ja pidettävä varoista kirjaa.

Lähteet

Tee edunvalvontavaltuutus

Ilmainen · Ei rekisteröitymistä · Tiedot pysyvät laitteellasi

Edunvalvontavaltuutus · Kaikki ohjeet · Kaikki pohjat · Usein kysyttyä