Avioehto netistä: voiko sen tehdä ja mitä laki vaatii?
Avioehtosopimuksen voi laatia netissä valmiista pohjasta, mutta sitä ei voi allekirjoittaa sähköisesti. Laki vaatii paperisen asiakirjan, jossa on päiväys, molempien puolisoiden allekirjoitukset ja kahden esteettömän todistajan todistus. Avioehto tulee voimaan vasta, kun Digi- ja väestötietovirasto (DVV) on rekisteröinyt sen.
Tee avioehto SopparisepälläMitä avioehtoon vaaditaan
Avioehto on pätevä vain, jos kaikki muotovaatimukset täyttyvät (avioliittolaki 42 ja 66 §):
- Sopimus on tehty kirjallisesti.
- Se on päivätty.
- Kumpikin puoliso tai kihlakumppani on allekirjoittanut sen.
- Kaksi esteetöntä todistajaa on todistanut allekirjoitukset oikeiksi.
Lisäksi sopimus on jätettävä DVV:lle rekisteröitäväksi, koska se tulee voimaan vasta rekisteröinnillä (43 ja 44 §). Muotovirhe tekee avioehdosta lähtökohtaisesti pätemättömän. Tapauksessa KKO 2021:28 puoliso oli allekirjoittanut avioehdon itse ja vapaaehtoisesti, mutta todistajien nimet lisättiin jälkikäteen. Avioehto julistettiin pätemättömäksi ja sen rekisteröinti mitättömäksi. Avioehdolla puolisot sopivat avio-oikeudesta eli oikeudesta saada osituksessa osa toisen omaisuudesta. Avio-oikeuden voi sulkea pois kokonaan tai vain tietystä omaisuudesta (41 §). Muita poikkeuksia puolisoiden omaisuussuhteisiin ei avioehdolla voi tehdä.
Voiko avioehdon allekirjoittaa sähköisesti?
Ei voi. Sähköinen sopimus täyttää yleensä kirjallisen muodon vaatimuksen, mutta tämä sääntö ei koske perhe- ja jäämistöoikeudellisia sopimuksia (sähköisen viestinnän palveluista annetun lain 181 §:n 3 momentti). Lisäksi DVV:lle on toimitettava sopimus alkuperäisenä (avioliittolaki 43 §). Avioliittolaki sallii sähköisen asiakirjan vain kiinteistön lahjakirjassa ja suostumuksessa, jotka annetaan sähköisessä kaupankäyntijärjestelmässä (66 §:n 2 momentti). "Avioehto netistä" tarkoittaa siis käytännössä sitä, että teksti laaditaan netissä ja tulostetaan. Allekirjoitukset tehdään kynällä paperiin todistajien nähden. Sopparisepän avioehtopohja tekee tekstin ja ohjaa allekirjoittamaan paperilla, koska todistajia vaativaa asiakirjaa ei voi allekirjoittaa sähköisesti.
Missä avioehto tehdään?
Avioehdon voi tehdä kotona. Sitä ei tarvitse tehdä viranomaisessa, notaarin luona tai lakitoimistossa. Menettely on sama Helsingissä, Espoossa ja muualla Manner-Suomessa: laaditte sopimuksen, allekirjoitatte sen todistajien läsnä ollessa ja toimitatte sen DVV:lle. Laki osoittaa rekisteröinnin DVV:lle tai Ahvenanmaalla Ahvenanmaan valtionvirastolle, ei kunnalle.
Kuka voi olla todistaja?
Todistajan on oltava esteetön. Esteellisyydestä säädetään oikeustoimen todistajan esteellisyydestä annetussa laissa (734/2015). Todistajana ei voi olla:
- kumpikaan puolisoista
- puolison nykyinen tai entinen aviopuoliso tai nykyinen avopuoliso
- puolison sisarus, vanhempi, isovanhempi, lapsi tai lapsenlapsi
- henkilö, jolla on puolisoon vastaava läheinen suhde
- alle 15-vuotias tai henkilö, joka ei ymmärrä todistamisen merkitystä.
Koska molemmat puolisot ovat sopimuksen osapuolia, kummankin sukulaiset ovat esteellisiä. Varmin valinta on täysi-ikäinen ystävä, työtoveri tai naapuri.
Mitä todistajan on tiedettävä ja tehtävä?
Todistaja vahvistaa, että allekirjoitukset ovat aitoja. Hänen on oltava paikalla, kun puoliso allekirjoittaa, tai puolison on tunnustettava allekirjoitus hänelle omakseen (KKO 2021:28). Todistajan ei tarvitse tuntea sopimuksen sisältöä. Tapauksessa KKO 1991:64 avioehto pysyi voimassa, vaikka teksti oli peitetty allekirjoitustilaisuudessa. Tapaus on varoitus: älkää allekirjoittako asiakirjaa lukematta. Todistajat kirjoittavat allekirjoituksensa ja nimenselvennyksensä. Syntymäaika ja yhteystiedot kannattaa lisätä, jotta todistajat voidaan tarvittaessa tavoittaa myöhemmin.
Avioehdon rekisteröinti
Rekisteröintiä haetaan DVV:ltä kirjallisesti, ja ilmoitukseen liitetään alkuperäinen avioehtosopimus (43 §). Ilmoituksen voi tehdä kumpi tahansa puolisoista. Rekisteröinti maksaa 87 euroa (2026), ja lomake ja osoite ovat DVV:n sivuilla. DVV palauttaa alkuperäisen sopimuksen postitse rekisteröinnin jälkeen, joten tehkää itsellenne kopio. Säilyttäkää rekisteröintitodistus.
Ennen vai jälkeen vihkimisen?
Avioehdon voi tehdä ennen avioliittoa tai sen aikana (41 §). Kumpikin tapa toimii, kunhan sopimus jätetään rekisteröitäväksi ajoissa. Avioehto ei tule voimaan, jos se jätetään DVV:lle vasta, kun avioeroasia on tullut vireille tai avioliitto on purkautunut (44 §).
- Ennen vihkimistä: DVV:n ohjeen mukaan sopimus otetaan vastaan aikaisintaan kuukautta ennen vihkipäivää, ja se rekisteröidään, kun avioliitto on merkitty väestötietojärjestelmään.
- Avioliiton aikana: lähettäkää sopimus heti allekirjoituksen jälkeen.
Sopimus avioeron varalta
Avioehdon voi rajata koskemaan vain avioeroa. Silloin avio-oikeus säilyy, jos avioliitto päättyy puolison kuolemaan. Korkein oikeus piti tällaista avioehtoa pätevänä (KKO 2000:100, äänestysratkaisu). Kirjoittakaa ehdollisuus täsmällisesti, jotta siitä ei synny tulkintariitaa.
Avioehto ei ole aukoton
Kohtuutonta ositusta voidaan sovitella eli kohtuullistaa (103 b §). Pesänjakaja tai tuomioistuin voi määrätä, että avioehdolla rajattu omaisuus on kokonaan tai osaksi avio-oikeuden alaista. Huomioon otetaan esimerkiksi avioliiton kesto ja puolisoiden panos yhteiseen talouteen. Jos omaisuutta on paljon tai mukana on yritys, sopimuksen voi näyttää juristille ennen allekirjoitusta. Kummankin allekirjoittajan on luettava sopimus ja ymmärrettävä, mitä se merkitsee hänelle.
Usein kysyttyä
Pitääkö avioehdon todistajien olla paikalla yhtä aikaa?
Avioliittolaki ei nimenomaisesti vaadi, että todistajat ovat paikalla samaan aikaan. Jokaisen allekirjoituksen on silti tapahduttava todistajan nähden tai tultava tunnustetuksi hänelle. Turvallisinta on allekirjoittaa samassa tilaisuudessa, jossa molemmat puolisot ja molemmat todistajat ovat läsnä.
Voiko avioehdon tehdä ilman juristia?
Voi. Laki ei vaadi juristia, notaaria eikä viranomaista. Muotovaatimukset on kuitenkin täytettävä tarkasti, ja laajassa tai yritystä koskevassa järjestelyssä juristin neuvo on usein hyödyllinen.
Voiko sukulainen olla avioehdon todistaja?
Ei voi, jos hän on kummankaan puolison vanhempi, isovanhempi, lapsi, lapsenlapsi tai sisarus tai puolison nykyinen tai entinen aviopuoliso tai nykyinen avopuoliso (laki 734/2015, 1 §). Kaukaisempi sukulainen, kuten serkku, ei ole lain luettelossa.
Mitä tapahtuu, jos avioehtoa ei rekisteröidä?
Rekisteröimätön avioehto ei ole voimassa (avioliittolaki 44 §). Jos avioero tulee vireille ennen kuin sopimus on jätetty DVV:lle, avioehto ei enää tule voimaan.
Voiko avioehtoa muuttaa myöhemmin?
Voi. Puolisot voivat tehdä uuden avioehdon samoilla muotovaatimuksilla ja palauttaa avio-oikeuden kokonaan tai osittain (41 §). Myös uusi sopimus on rekisteröitävä.
Lähteet
- Avioliittolaki 234/1929, 41–44 §, 66 § (1 mom. muutos 982/2025) ja 103 b §, tarkistettu oik.ai:sta 6.11.2026
- Laki sähköisen viestinnän palveluista 917/2014, 181 §, tarkistettu oik.ai:sta 6.11.2026
- Laki oikeustoimen ja toimituksen todistajan esteellisyydestä 734/2015, 1 ja 2 §, tarkistettu oik.ai:sta 6.11.2026
- KKO 2021:28, KKO 2000:100 ja KKO 1991:64, luettu oik.ai:sta 6.11.2026
- Rekisteröinnin käytäntö (vastaanotto aikaisintaan kuukautta ennen vihkimistä): Digi- ja väestötietovirasto