Avioehtosopimus
Avioehtosopimus. Avioehtosopimus määrää, onko puolisolla avio-oikeus toisen omaisuuteen. Maksuton pohja, jossa näet jokaisen ehdon vaikutuksen.
Pohjan kohdat
Puolisot
- Perustiedot. Avioehdon voi tehdä ennen avioliittoa tai sen aikana. Se tulee voimaan vasta, kun se on rekisteröity DVV:ssä, eikä enää avioeron tultua vireille (avioliittolaki 44 §).
Avio-oikeuden laajuus
- Täysin poissulkeva. Selkein. Erotessa kumpikin pitää omansa. Vähemmän omistava puoliso voi vaatia osituksen sovittelua, jos lopputulos on kohtuuton (avioliittolaki 103 b §).
- Vain avioeron varalta. Suosituin malli: suojaa erossa, mutta leski säilyttää avio-oikeuden ja puolisovähennyksen perintöverotuksessa. Oikeuskäytännössä hyväksytty.
- Yksipuolinen. Harvinainen ja epätasapainoinen. Käytetään, kun toisella on esimerkiksi perheyritys. Sovitteluriski on tavallista suurempi.
- Tietty omaisuus suljetaan pois. Rajaa vain yrityksen tai suvun omaisuuden. Yksilöi omaisuus tarkasti, muuten tulkintariita on todennäköinen.
Tuotto ja sijaan tullut omaisuus
- Koskee myös tuottoa ja sijaan tullutta omaisuutta. Ilman tätä mainintaa tuotto (osingot, vuokrat) kuuluu avio-oikeuden piiriin. Sijaan tullut omaisuus on rajattu lain mukaan, tuotto ei (avioliittolaki 35 §).
- Ei koske tuottoa. Tasapainoisempi: pääoma pysyy omana, mutta avioliiton aikana kertynyt tuotto jaetaan.
Rekisteröinti ja kappaleet
- Rekisteröidään heti. Rekisteröimätön avioehto on tehoton (avioliittolaki 44 §). Rekisteröinti on maksullinen ja vaatii hakemuksen.
Allekirjoitus ja todistajat
- Kaksi esteetöntä todistajaa. Laki edellyttää kirjallista muotoa, päiväystä, allekirjoitusta ja kahden esteettömän todistajan todistusta (avioliittolaki 42 ja 66 §). Jälkikäteen hankitut todistajat tekevät avioehdon mitättömäksi, vaikka se olisi rekisteröity (KKO 2021:28).
Avioehto: muoto, rekisteröinti ja sovittelu
Avioehtosopimus määrää, onko puolisolla avio-oikeus toisen omaisuuteen. Ilman avioehtoa omaisuus jaetaan erossa puoliksi (avioliittolaki 35 §).
- Avioehto on tehtävä kirjallisesti (avioliittolaki 42 §) ja se tulee voimaan vasta rekisteröinnillä Digi- ja väestötietovirastossa (43 ja 44 §).
- Avioeron vireilletulon jälkeen jätettyä avioehtoa ei rekisteröidä. Tee se ajoissa, mieluiten ennen vihkimistä tai heti sen jälkeen.
- Yleisin malli: ei avio-oikeutta avioerossa, mutta kyllä kuolemantapauksessa. Leski säilyttää suojan ja perintöverotuksen puolisovähennyksen.
- Yksilöi poissuljettava omaisuus tarkasti ja sano, koskeeko rajaus tuottoa. Sijaan tullut omaisuus on rajattu lain mukaan, tuotto vain, jos niin määrätään (35 §).
- Kohtuuton lopputulos voidaan sovitella osituksessa (103 b §), etenkin pitkän avioliiton ja yhteisen kodin osalta. Avioehto ei siis ole aukoton.
- Puolisot voivat muuttaa tai kumota avioehdon uudella rekisteröidyllä avioehdolla milloin tahansa avioliiton aikana.
Oikeustapauksia
- KKO 2021:28. Vaimo allekirjoitti avioehdon yksin keittiön pöydällä, ja todistajien nimet hankittiin jälkikäteen: sopimus ja sen rekisteröinti julistettiin mitättömiksi. Rekisteröinti ei korjaa todistajavirhettä.
- KKO 1991:64. Vaimo allekirjoitti todistajien läsnä ollessa asiakirjan, jonka teksti oli peitetty, eikä voinut näyttää tietämättömyyttään: avioehto pysyi. Älä allekirjoita lukematta, ja kirjaa sopimukseen, että molemmat ovat lukeneet ja ymmärtäneet sen.
- KKO 2000:100. Vain avioeron varalle tehty avioehto, jossa leskellä säilyy avio-oikeus, on pätevä. Kirjoita ehdollisuus täsmällisesti äläkä lisää muita omaisuussuhteita koskevia poikkeuksia.
Näin etenet
- Sopikaa malli ja listatkaa omaisuus, jota rajaus koskee.
- Allekirjoittakaa kahden todistajan läsnä ollessa.
- Rekisteröikää DVV:ssä heti. Säilyttäkää rekisteröintitodistus.
Lähteet: avioliittolaki 35, 42, 43, 44 ja 103 b §. Tarkistettu Finlexistä 23.10.2026. Oikeustapaukset luettu Finlexistä 23.10.2026.