Työsopimus
Työsopimus. Työsopimuslaki (55/2001) asettaa vähimmäistason ja yleissitova työehtosopimus usein paremman. Maksuton pohja, jossa näet jokaisen ehdon vaikutuksen.
Pohjan kohdat
Osapuolet ja alkamispäivä
- Perustiedot. Työsopimuksen voi tehdä suullisestikin, mutta kirjallinen on molempien etu. Työnantajan on joka tapauksessa annettava kirjallinen selvitys keskeisistä ehdoista viikon kuluessa työn alkamisesta (TSL 2 luku 4 §).
Sopimuksen kesto
- Toistaiseksi voimassa oleva. Lain pääsääntö ja normaali tilanne. Määräaikaisuus vaatii perustellun syyn (TSL 1 luku 3 §).
- Määräaikainen perustellusta syystä. Peruste on pakollinen, esimerkiksi sijaisuus, kausityö tai projekti. Ilman perustetta sopimus on toistaiseksi voimassa oleva. Toistuvat määräaikaisuudet samassa työssä osoittavat pysyvää tarvetta (TSL 1 luku 3 §).
- Määräaikainen, ensimmäinen työsuhde (enintään 1 v). Uusi sääntö vuodelta 2026: ensimmäinen työsuhde samaan työnantajaan saa olla määräaikainen ilman syytä, enintään vuoden. Työntekijälle epävarmempi kuin toistaiseksi voimassa oleva.
Koeaika
- 4 kuukautta. Tavallinen pituus. Useat työehtosopimukset rajaavat koeajan neljään kuukauteen.
- 6 kuukautta (lain enimmäisaika). Lain yläraja (TSL 1 luku 4 §). Määräaikaisessa sopimuksessa enintään puolet sopimuksen kestosta. Työnantaja saa pidentää koeaikaa, jos työntekijä on ollut poissa työkyvyttömyyden tai perhevapaan vuoksi.
- Ei koeaikaa. Harvinainen mutta mahdollinen, esimerkiksi kun työntekijä tunnetaan jo. Irtisanominen vaatii silloin heti lain mukaisen perusteen, työntekijän henkilöön liittyvissä syissä 1.1.2026 alkaen asiallisen syyn.
Työtehtävät ja työntekopaikka
- Tehtävä ja paikka. Vakiomuotoilu. Laaja tehtäväkuva antaa työnantajalle joustoa, tarkka kuvaus suojaa työntekijää tehtävien muuttamiselta.
- Tehtävä, paikka ja etätyö. Kirjaa etätyöoikeus sopimukseen, jos se on tärkeä. Pelkän käytännön työnantaja voi muuttaa yksipuolisesti.
Työaika
- Kokoaikainen 37,5 h/vko. Yleisin toimistoalan työaika. Lain yleistyöaika on enintään 8 tuntia päivässä ja 40 tuntia viikossa (työaikalaki 5 §).
- Kokoaikainen 40 h/vko. Lain enimmäismäärä. Monilla aloilla työehtosopimus määrää lyhyemmän työajan.
- Osa-aikainen. Kiinteä osa-aikaisuus on työntekijälle turvallisempi kuin vaihteleva työaika: tunnit ja palkka ovat ennakoitavia.
- Vaihteleva työaika. Sallittu vain, jos työvoiman tarve todella vaihtelee (TSL 1 luku 11 §). Nollatuntisopimus on työntekijälle epävarmin: ei taattua palkkaa. Vähimmäistunteja ei saa sopia pienemmiksi kuin tarve edellyttää.
Palkka ja palkanmaksu
- Kuukausipalkka. Tavallisin. Palkka on maksettava vähintään kerran kuukaudessa (TSL 2 luku 13 §). Laissa ei ole yleistä vähimmäispalkkaa: se tulee työehtosopimuksesta.
- Tuntipalkka. Tuntipalkka on maksettava vähintään kaksi kertaa kuukaudessa (TSL 2 luku 13 §). Tarkista työehtosopimuksen taulukkopalkka.
- Kuukausipalkka ja tulospalkkio. Palkkio, jonka perusteet työnantaja määrää yksin, on heikko etu. Pyydä kirjalliset kriteerit. Palkkio-osan maksukausi saa olla enintään 12 kuukautta.
Työsuhde-edut
- Lounasetu. Yleisin etu. Verotetaan luontoisetuna, jolloin työntekijä maksaa osan arvosta veroina.
- Puhelinetu. Tavallinen asiantuntijatyössä. Verotusarvo on pieni, hyöty usein suurempi.
- Työmatkaetu. Osittain verovapaa etu. Kannattaa pyytää, jos kuljet joukkoliikenteellä.
- Laajennettu työterveyshuolto. Lakisääteinen työterveys on vain ennaltaehkäisevää. Sairaanhoito on työnantajan vapaaehtoinen lisä ja yleinen.
- Liukuva työaika. Joustoa päivän alkuun ja loppuun. Liukumasaldon rajat tulevat työaikalaista ja työehtosopimuksesta.
- Työsuhdepyörä. Verovapaa tiettyyn vuosiarvoon asti. Usein palkasta vähennettävä etu, tarkista, kumpi.
Sovellettava työehtosopimus
- Yleissitova työehtosopimus. Yleissitova työehtosopimus sitoo, vaikka sitä ei kirjattaisi (TSL 2 luku 7 §). Sen kanssa ristiriitainen sopimusehto on mitätön, ja työehtosopimuksen määräys voittaa.
- Ei työehtosopimusta. Mahdollinen vain aloilla, joilla ei ole yleissitovaa työehtosopimusta. Silloin ei ole lomarahaa eikä vähimmäispalkkaa, ellei niistä sovita.
Vuosiloma
- Vuosilomalain mukaan. Lomaa kertyy 2 arkipäivää kuukaudessa ensimmäisenä vuonna ja sen jälkeen 2,5 päivää (vuosilomalaki 5 §). Lomaraha ei perustu lakiin vaan työehtosopimukseen tai sopimukseen.
- Vuosiloma ja lomaraha 50 %. Lomaraha ei ole lakisääteinen. Jos työehtosopimus ei sitä anna, se kannattaa kirjata sopimukseen.
- 2,5 päivää alusta alkaen. Lakia parempi ensimmäisenä vuonna. Yleinen etu asiantuntijatyössä.
Irtisanomisaika
- Lain mukaiset irtisanomisajat. Työnantajalla 14 päivästä 6 kuukauteen työsuhteen keston mukaan, työntekijällä 14 päivää ja yli viiden vuoden jälkeen 1 kuukausi.
- Yksi kuukausi molemmin puolin. Alussa työntekijälle pidempi kuin laki (14 päivää). Pitkässä työsuhteessa työnantajan lakisääteinen aika olisi pidempi, joten tarkista työehtosopimus.
- Työnantaja 2 kk, työntekijä 1 kk. Työnantajan aika saa olla pidempi kuin työntekijän, ei päinvastoin (TSL 6 luku 2 §). Sovittu enimmäisaika on 6 kuukautta.
Sivutoimet ja kilpaileva toiminta
- Lain mukainen kielto. Vastaa lakia. Ilmoitusvelvollisuus sivutoimista on tavallinen lisäys.
- Sivutoimet vain luvalla. Tiukempi kuin laki. Työntekijän kannattaa rajata kielto kilpailevaan toimintaan.
Kilpailukielto työsuhteen jälkeen
- Ei kilpailukieltoa. Tavallisin ja useimmissa tehtävissä ainoa laillinen vaihtoehto: kilpailukielto vaatii erityisen painavan syyn.
- 6 kuukautta, korvaus 40 %. Edellyttää erityisen painavaa syytä, kuten liikesalaisuuksia tai erityiskoulutusta (TSL 3 luku 5 §). Korvaus on pakollinen. Ei sido, jos työsuhde päättyy työnantajasta johtuvasta syystä.
- 12 kuukautta, korvaus 60 %. Lain enimmäisaika on vuosi. Yli kuuden kuukauden rajoitus maksaa työnantajalle 60 % palkasta (TSL 3 luku 5 §). Johtavassa asemassa olevaan kesto- ja sakkorajat eivät sovellu.
Salassapito
- Työsuhteen aikana ja sen jälkeen. Laki kieltää liikesalaisuuksien käytön työsuhteen aikana (TSL 3 luku 4 §), ja sen jälkeen vain, jos tiedot on hankittu oikeudettomasti. Sopimusehto laajentaa suojan työsuhteen jälkeiseen aikaan. Ammattitaitoa ei voi kieltää käyttämästä.
Allekirjoitukset
- Kaksi kappaletta. Vakiomuotoilu. Työntekijän kannattaa säilyttää oma kappaleensa koko työsuhteen ajan.
Mikä on normaalia työsopimuksessa
Työsopimuslaki (55/2001) asettaa vähimmäistason ja yleissitova työehtosopimus usein paremman. Ehto, joka on työntekijälle lakia tai työehtosopimusta huonompi, on mitätön.
- Koeaika enintään 6 kuukautta, määräaikaisessa enintään puolet kestosta. Koeajalla kumpikin voi purkaa sopimuksen heti, mutta ei syrjivästä tai epäasiallisesta syystä.
- Määräaikaisuus vaatii perustellun syyn. Poikkeus vuodesta 2026: ensimmäinen työsuhde samaan työnantajaan saa olla määräaikainen ilman syytä, enintään vuoden.
- Irtisanomisajat ilman sopimusta: työnantajalla 14 päivästä 6 kuukauteen työsuhteen keston mukaan, työntekijällä 14 päivää ja yli viiden vuoden jälkeen 1 kuukausi. Sovittu aika enintään 6 kuukautta, eikä työntekijän aika saa olla työnantajan aikaa pidempi.
- Työaika enintään 8 tuntia päivässä ja 40 tuntia viikossa. Vaihteleva työaika on sallittu vain, jos työvoiman tarve oikeasti vaihtelee.
- Palkka maksetaan vähintään kerran kuukaudessa, tuntipalkka kahdesti. Laissa ei ole yleistä vähimmäispalkkaa, se tulee työehtosopimuksesta.
- Lomaa kertyy 2 arkipäivää kuukaudessa ensimmäisenä vuonna, sen jälkeen 2,5. Lomaraha ei ole lakisääteinen.
- Kilpailukielto työsuhteen jälkeen vaatii erityisen painavan syyn, kestää enintään vuoden, ja työnantajan on maksettava siitä korvaus (40 % tai 60 % palkasta).
- Kirjallinen sopimus ei ole pakollinen, mutta työnantajan on annettava kirjallinen selvitys keskeisistä ehdoista viimeistään seitsemän päivän kuluessa työn alkamisesta.
Oikeustapauksia
- KKO 2024:63. Isännöitsijän koeaikapurku samana päivänä, kun hän kertoi kuulovammastaan, oli syrjivä: työnantaja maksoi kuuden kuukauden palkan ja hyvityksen. Koeaika ei anna vapaata purkuoikeutta, ja vamman aiheuttama este on ensin yritettävä poistaa kohtuullisilla mukautuksilla.
- KKO 2015:64. Kaupungin keittiötyöntekijällä oli 22 peräkkäistä määräaikaista sopimusta viidessä vuodessa sijaisuuksien nimellä. Työvoiman tarve oli pysyvä, sopimus katsottiin toistaiseksi voimassa olevaksi ja työnantaja maksoi irtisanomisajan palkan sekä kahdeksan kuukauden palkkaa korvauksena.
- KKO 2014:50. Robottiohjelmoijan neljän kuukauden kilpailukielto oli mitätön, koska suorittavaa työtä tekevän kiellolle ei ollut erityisen painavaa syytä. Perustele kilpailukielto työntekijän todellisella pääsyllä liikesalaisuuksiin, ei toimialan kilpailutilanteella.
- KKO 2022:16. Erillinen salassapitoehto ei ole kilpailukielto, eikä siihen sovelleta työsopimuslain sakko- ja kestorajoituksia. Työntekijä, joka vei 44 myyntikohdetta omaan kilpailevaan yritykseensä, maksoi sopimussakon molemmista ehdoista.
- KKO 2017:37. Tarvittaessa työhön kutsuttavan puitesopimus ei ollut toistaiseksi voimassa oleva työsopimus, koska työntekijä ei sitoutunut ottamaan vuoroja vastaan. Kirjaa selvästi, sitoutuuko työntekijä työhön, ja jokaisen määräaikaisen jakson peruste.
- KKO 2020:76. Palkkasaatava raukesi, koska kanne nostettiin vasta kolme vuotta työsuhteen päättymisen jälkeen. Työsuhteen päätyttyä palkkariita on vietävä oikeuteen kahdessa vuodessa (TSL 13 luku 9 §).
Näin etenet
- Tarkista, mitä työehtosopimusta alalla sovelletaan, ja vertaa sen vähimmäispalkkaa ja lomaehtoja.
- Lue koeaika, irtisanomisaika ja kilpailukielto tarkimmin: ne ratkaisevat, miten helposti suhde päättyy.
- Epäselvässä tilanteessa kysy liitosta, työsuojeluviranomaiselta (tyosuojelu.fi) tai juristilta ennen allekirjoitusta.
Lähteet: työsopimuslaki 1 luku 3, 4 ja 11 §, 2 luku 4, 7 ja 13 §, 3 luku 3, 4 ja 5 §, 6 luku 2 ja 3 §; työaikalaki 5 §; vuosilomalaki 5 §. Tarkistettu Finlexistä 22.10.2026. Oikeustapaukset luettu Finlexistä 23.10.2026.