Irtisanomisilmoitus (työnantaja)
Irtisanomisilmoitus (työnantaja). Työsuhde päättyy irtisanomalla, purkamalla, sopimalla tai määräajan umpeutuessa. Maksuton pohja, jossa näet jokaisen ehdon…
Pohjan kohdat
Antaja ja vastaanottaja
- Perustiedot. Irtisanomiselle ei ole muotovaatimusta, mutta näyttövelvollisuus perusteesta ja ilmoituksesta on työnantajalla.
Irtisanomisen peruste
- Henkilöperuste: varoituksen jälkeen. Tavallisin henkilöperusteinen irtisanominen. Varoituksen on oltava aiheellinen ja ajallisesti ja asiallisesti yhteydessä uuteen menettelyyn. Peruste on vedottava kohtuullisessa ajassa sen tultua tietoon.
- Henkilöperuste: vakava rikkomus ilman varoitusta. Poikkeus varoitusvaatimuksesta. Jos rikkomus on vielä vakavampi, kyse voi olla purkuperusteesta. Epäselvissä tilanteissa varoitus on turvallisempi.
- Henkilöperuste: työkyky muuttunut. Sairaus ei ole peruste, ellei työkyky ole vähentynyt olennaisesti ja niin pitkäaikaisesti, ettei sopimussuhteen jatkamista voida kohtuudella edellyttää (TSL 7 luku 2 a §). Kuule ensin ja selvitä muu työ (7 luku 2 §). Pyydä työterveyshuollon lausunto.
- Tuotannollinen tai taloudellinen peruste. Vaatii asiallisen ja painavan syyn: työn on vähennyttävä olennaisesti ja pysyvästi. Peruste ei täyty, jos samaan tehtävään palkataan uusi työntekijä ennen irtisanomista tai pian sen jälkeen.
Kuuleminen ja selvitys
- Työntekijää on kuultu. Pakollinen henkilöperusteisessa irtisanomisessa (TSL 9 luku 2 §). Laiminlyönti korottaa korvausta, jos irtisanominen todetaan perusteettomaksi.
- Perusteet ja vaihtoehdot on selvitetty. Tuotannollisessa irtisanomisessa työnantajan on ennen irtisanomista selvitettävä perusteet ja vaihtoehdot (TSL 9 luku 3 §), ellei työnantaja ole velvollinen muutosneuvotteluihin.
- Muutosneuvottelut on käyty. Yhteistoimintalakia sovelletaan vähintään 50 työntekijän yrityksiin. 20–49 työntekijän yrityksessä muutosneuvottelut on käytävä, jos harkitaan vähintään 20 työntekijän vähentämistä 90 päivän aikana (yhteistoimintalaki 2 ja 16 a §, muutos 252/2025).
Irtisanomisaika ja viimeinen työpäivä
- 14 päivää (työsuhde enintään 1 vuosi). Lain mukainen, kun työsuhde on kestänyt enintään vuoden. Irtisanomisaika alkaa ilmoituksen tiedoksisaantia seuraavasta päivästä. Työehtosopimus voi määrätä toisin.
- 1 kuukausi (1–4 vuotta). Lain mukainen, kun työsuhde on kestänyt yli vuoden mutta enintään neljä vuotta. Irtisanomisaika alkaa ilmoituksen tiedoksisaantia seuraavasta päivästä. Työehtosopimus voi määrätä toisin.
- 2 kuukautta (4–8 vuotta). Lain mukainen, kun työsuhde on kestänyt yli neljä mutta enintään kahdeksan vuotta. Irtisanomisaika alkaa ilmoituksen tiedoksisaantia seuraavasta päivästä. Työehtosopimus voi määrätä toisin.
- 4 kuukautta (8–12 vuotta). Lain mukainen, kun työsuhde on kestänyt yli kahdeksan mutta enintään 12 vuotta. Irtisanomisaika alkaa ilmoituksen tiedoksisaantia seuraavasta päivästä. Työehtosopimus voi määrätä toisin.
- 6 kuukautta (yli 12 vuotta). Lain mukainen, kun työsuhde on kestänyt yli 12 vuotta. Pidempää irtisanomisaikaa ei voi sopia (TSL 6 luku 2 §). Irtisanomisaika alkaa ilmoituksen tiedoksisaantia seuraavasta päivästä. Työehtosopimus voi määrätä toisin.
- Sopimuksen tai työehtosopimuksen mukainen. Tarkista työehtosopimus aina: monella alalla irtisanomisajat poikkeavat laista. Jos noudatetaan liian lyhyttä aikaa, työntekijällä on oikeus palkkaan puuttuvalta ajalta (TSL 6 luku 4 §).
Työnteko irtisanomisaikana
- Työt jatkuvat irtisanomisajan. Lain pääsääntö.
- Vapautus työnteosta, palkka maksetaan. Tavallinen henkilöperusteisessa irtisanomisessa. Työsuhde ja lojaliteettivelvollisuus jatkuvat päättymispäivään. Vuosiloman pitämisestä irtisanomisaikana on sovittava tai noudatettava vuosilomalain ilmoitusaikoja.
Takaisinottovelvollisuus
- Työnantajalla vähintään 50 työntekijää. Koskee vain tuotannollista irtisanomista ja 1.6.2026 alkaen vain työnantajaa, jolla on säännöllisesti vähintään 50 työntekijää (TSL 6 luku 6 §, muutos 412/2026). Pienemmältä työnantajalta velvollisuus poistui. Poista kohta henkilöperusteisessa irtisanomisessa.
Lopputili, omaisuus ja työtodistus
- Lopputili ja oikeudet. Lomakorvaus on lakisääteinen (vuosilomalaki 17 §). Työnantajan on pyynnöstä ilmoitettava päättymispäivä ja syyt kirjallisesti viivytyksettä (TSL 9 luku 5 §).
Allekirjoitus
- Työnantajan puolesta. Allekirjoittajalla on oltava oikeus päättää työsuhteista. Lisää loppuun vastaanottokuittaus päivämäärineen.
Työsuhteen päättäminen: tavat ja määräajat
Työsuhde päättyy irtisanomalla, purkamalla, sopimalla tai määräajan umpeutuessa. Työnantajan oikeutta päättää työsopimus rajoittavat työsopimuslain pakottavat säännökset. Henkilöperusteiseen irtisanomiseen riittää 1.1.2026 alkaen asiallinen syy, kun aiemmin vaadittiin asiallinen ja painava syy (TSL 7 luku 2 §, muutos 1390/2025).
- Irtisanominen työntekijän menettelyn vuoksi edellyttää yleensä ensin varoitusta, jossa annetaan mahdollisuus korjata menettely. Varoitusta ei tarvita, jos rikkomus on niin vakava, ettei työsuhteen jatkamista voida edellyttää.
- Varoitus kannattaa antaa pian tapahtuneen jälkeen ja kirjallisesti. Noin vuoden vanhaan varoitukseen voi yleensä vedota, mutta kahden vuoden ikäisellä ei välttämättä ole enää merkitystä.
- Purku vaatii erittäin painavan syyn, ja se on tehtävä 14 päivän kuluessa perusteen tietoon tulosta (TSL 8 luku 1 ja 2 §). Ennen irtisanomista henkilöperusteella tai purkua työntekijää on kuultava, ja hänellä on oikeus avustajaan (TSL 9 luku 2 §).
- Tuotannollinen irtisanominen vaatii edelleen asiallisen ja painavan syyn: työn on vähennyttävä olennaisesti ja pysyvästi, eikä muuta työtä voi tarjota (TSL 7 luku 3 ja 4 §). Takaisinottovelvollisuus koskee 2026 alkaen vain vähintään 50 työntekijän työnantajaa, ja muutosneuvottelut pääosin vähintään 50 työntekijän yrityksiä.
- Päättämisilmoitus toimitetaan henkilökohtaisesti. Kirjeitse tai sähköisesti lähetetty ilmoitus katsotaan saaduksi viimeistään seitsemäntenä päivänä (TSL 9 luku 4 §).
- Perusteeton päättäminen maksaa työnantajalle vähintään 3 ja enintään 24 kuukauden palkan korvauksena (TSL 12 luku 2 §).
- Päättämisestä voi sopia vapaasti, mutta työnantajan aloitteesta tehty sopimus sitoo vain, jos työntekijä sai riittävästi harkinta-aikaa ja mahdollisuuden avustajaan.
- Työttömyysturva: ilman pätevää syytä eronnut tai omalla moitittavalla menettelyllään työsuhteen päättymisen aiheuttanut saa 45 päivän korvauksettoman määräajan (työttömyysturvalaki 2 a luku 1 §). Jos irtisanottu tai purettu työntekijä riitauttaa päättämisen todisteellisesti kolmen kuukauden kuluessa, karenssia ei aseteta ennen ratkaisua, ellei riitautus ole ilmeisen aiheeton.
Oikeustapauksia
- KKO 2019:76. Työntekijä kutsuttiin palaveriin kertomatta aihetta, ja hän allekirjoitti työnantajan valmisteleman päättämissopimuksen noin kahden tunnin neuvottelun päätteeksi. Sopimus oli pätemätön (oikeustoimilaki 33 §), ja työnantaja maksoi viiden kuukauden irtisanomisajan palkan sekä 12 kuukauden palkan korvauksen. Anna luonnos etukäteen ja aikaa harkita.
- TT 2024:33. Taksinvälittäjän 28 vuoden työsuhde irtisanottiin kolmen varoituksen jälkeen. Kaksi varoitusta koski epäselvien ohjeiden rikkomista eikä ollut aiheellinen, ja kolmas oli yli kaksi vuotta vanha ja annettu neljä kuukautta tapahtuman jälkeen. Irtisanominen oli perusteeton, ja puutteellinen kuuleminen korotti korvausta.
- KKO 2024:63. Koeaikapurku samana päivänä, kun työntekijä kertoi kuulovammastaan, oli syrjivä. Työnantaja maksoi kuuden kuukauden palkan ja hyvityksen.
- KKO 2022:16. Erillinen salassapitoehto on voimassa kilpailukiellosta riippumatta. Päättämissopimuksessa kannattaa kirjata erikseen, mitä kilpailukiellolle ja salassapidolle tapahtuu.
Näin etenet
- Selvitä ensin, onko kyse irtisanomisesta, purusta vai sopimisesta, ja tarkista sovellettava työehtosopimus.
- Kuule työntekijää ja dokumentoi tosiasiat ennen päätöstä.
- Toimita ilmoitus henkilökohtaisesti ja säilytä näyttö toimittamisesta.
- Työntekijä: jos pidät päättämistä perusteettomana, riitauta se kirjallisesti kolmen kuukauden kuluessa ja ota yhteyttä liittoon tai juristiin. Korvauskanne on nostettava kahden vuoden kuluessa työsuhteen päättymisestä.
Lähteet: työsopimuslaki 1 luku 4 §, 6 luku 2, 3 ja 6 § (muutos 412/2026), 7 luku 2, 2 a, 3, 4 ja 9 § (muutos 1390/2025), 8 luku 1–3 §, 9 luku 2, 4 ja 5 §, 12 luku 2 §, 13 luku 9 §; yhteistoimintalaki 2 ja 16 a § (muutos 252/2025); työttömyysturvalaki 2 a luku 1 §. Tarkistettu Finlexistä 24.10.2026. Oikeustapaukset luettu Finlexistä 23.–24.10.2026.