Työsuhteen irtisanomisilmoitus (työntekijä)
Työsuhteen irtisanomisilmoitus (työntekijä). Työsopimuslaki (55/2001) asettaa vähimmäistason ja yleissitova työehtosopimus usein paremman. Maksuton pohja…
Pohjan kohdat
Lähettäjä ja vastaanottaja
- Perustiedot. Irtisanomisilmoitukselle ei ole muotovaatimusta, mutta kirjallinen ja päivätty ilmoitus on ainoa varma näyttö.
Irtisanomisaika ja viimeinen työpäivä
- Lain mukainen 14 päivää (työsuhde enintään 5 vuotta). Irtisanomisaika alkaa ilmoitusta seuraavasta päivästä. Jos työsopimuksessa tai työehtosopimuksessa on sovittu pidempi aika, se sitoo.
- Lain mukainen 1 kuukausi (työsuhde yli 5 vuotta). Kuukauden aika päättyy seuraavan kuukauden samana päivänä kuin ilmoitus toimitettiin.
- Sopimuksen mukainen irtisanomisaika. Työntekijän irtisanomisaika ei saa olla pidempi kuin työnantajan (TSL 6 luku 2 §). Jos on, saat noudattaa työnantajan aikaa.
- Lyhyempi aika yhteisellä sopimuksella. Irtisanomisajasta voi aina sopia lyhyemmin yhteisesti. Jos työntekijä lähtee noudattamatta irtisanomisaikaa, työnantajalla on oikeus irtisanomisajan palkkaa vastaavaan korvaukseen (TSL 6 luku 4 §).
Lomat ja loppupalkka
- Pitämättömät lomat korvataan rahana. Lomakorvaus on lakisääteinen (vuosilomalaki 17 §). Loppupalkka maksetaan työsuhteen päättyessä, ellei muusta ole sovittu.
- Pidän lomat irtisanomisaikana. Loman ajankohta vaatii työnantajan hyväksynnän. Työnantaja ei voi yksipuolisesti määrätä lomaa irtisanomisajalle ilman lain mukaista ilmoitusaikaa.
Työtodistus
- Suppea työtodistus. Suppea todistus on työntekijän oikeus pyynnöstä. Siihen ei merkitä päättymisen syytä eikä arviota.
- Laaja työtodistus. Arvio ja päättymisen syy merkitään vain työntekijän pyynnöstä. Pyydä laaja todistus, jos olet lähdössä hyvissä väleissä.
Allekirjoitus
- Ystävällisin terveisin. Pyydä työnantajan kuittaus vastaanotosta päivämäärineen.
Mikä on normaalia työsopimuksessa
Työsopimuslaki (55/2001) asettaa vähimmäistason ja yleissitova työehtosopimus usein paremman. Ehto, joka on työntekijälle lakia tai työehtosopimusta huonompi, on mitätön.
- Koeaika enintään 6 kuukautta, määräaikaisessa enintään puolet kestosta. Koeajalla kumpikin voi purkaa sopimuksen heti, mutta ei syrjivästä tai epäasiallisesta syystä.
- Määräaikaisuus vaatii perustellun syyn. Poikkeus vuodesta 2026: ensimmäinen työsuhde samaan työnantajaan saa olla määräaikainen ilman syytä, enintään vuoden.
- Irtisanomisajat ilman sopimusta: työnantajalla 14 päivästä 6 kuukauteen työsuhteen keston mukaan, työntekijällä 14 päivää ja yli viiden vuoden jälkeen 1 kuukausi. Sovittu aika enintään 6 kuukautta, eikä työntekijän aika saa olla työnantajan aikaa pidempi.
- Työaika enintään 8 tuntia päivässä ja 40 tuntia viikossa. Vaihteleva työaika on sallittu vain, jos työvoiman tarve oikeasti vaihtelee.
- Palkka maksetaan vähintään kerran kuukaudessa, tuntipalkka kahdesti. Laissa ei ole yleistä vähimmäispalkkaa, se tulee työehtosopimuksesta.
- Lomaa kertyy 2 arkipäivää kuukaudessa ensimmäisenä vuonna, sen jälkeen 2,5. Lomaraha ei ole lakisääteinen.
- Kilpailukielto työsuhteen jälkeen vaatii erityisen painavan syyn, kestää enintään vuoden, ja työnantajan on maksettava siitä korvaus (40 % tai 60 % palkasta).
- Kirjallinen sopimus ei ole pakollinen, mutta työnantajan on annettava kirjallinen selvitys keskeisistä ehdoista viimeistään seitsemän päivän kuluessa työn alkamisesta.
Oikeustapauksia
- KKO 2024:63. Isännöitsijän koeaikapurku samana päivänä, kun hän kertoi kuulovammastaan, oli syrjivä: työnantaja maksoi kuuden kuukauden palkan ja hyvityksen. Koeaika ei anna vapaata purkuoikeutta, ja vamman aiheuttama este on ensin yritettävä poistaa kohtuullisilla mukautuksilla.
- KKO 2015:64. Kaupungin keittiötyöntekijällä oli 22 peräkkäistä määräaikaista sopimusta viidessä vuodessa sijaisuuksien nimellä. Työvoiman tarve oli pysyvä, sopimus katsottiin toistaiseksi voimassa olevaksi ja työnantaja maksoi irtisanomisajan palkan sekä kahdeksan kuukauden palkkaa korvauksena.
- KKO 2014:50. Robottiohjelmoijan neljän kuukauden kilpailukielto oli mitätön, koska suorittavaa työtä tekevän kiellolle ei ollut erityisen painavaa syytä. Perustele kilpailukielto työntekijän todellisella pääsyllä liikesalaisuuksiin, ei toimialan kilpailutilanteella.
- KKO 2022:16. Erillinen salassapitoehto ei ole kilpailukielto, eikä siihen sovelleta työsopimuslain sakko- ja kestorajoituksia. Työntekijä, joka vei 44 myyntikohdetta omaan kilpailevaan yritykseensä, maksoi sopimussakon molemmista ehdoista.
- KKO 2017:37. Tarvittaessa työhön kutsuttavan puitesopimus ei ollut toistaiseksi voimassa oleva työsopimus, koska työntekijä ei sitoutunut ottamaan vuoroja vastaan. Kirjaa selvästi, sitoutuuko työntekijä työhön, ja jokaisen määräaikaisen jakson peruste.
- KKO 2020:76. Palkkasaatava raukesi, koska kanne nostettiin vasta kolme vuotta työsuhteen päättymisen jälkeen. Työsuhteen päätyttyä palkkariita on vietävä oikeuteen kahdessa vuodessa (TSL 13 luku 9 §).
Näin etenet
- Tarkista, mitä työehtosopimusta alalla sovelletaan, ja vertaa sen vähimmäispalkkaa ja lomaehtoja.
- Lue koeaika, irtisanomisaika ja kilpailukielto tarkimmin: ne ratkaisevat, miten helposti suhde päättyy.
- Epäselvässä tilanteessa kysy liitosta, työsuojeluviranomaiselta (tyosuojelu.fi) tai juristilta ennen allekirjoitusta.
Lähteet: työsopimuslaki 1 luku 3, 4 ja 11 §, 2 luku 4, 7 ja 13 §, 3 luku 3, 4 ja 5 §, 6 luku 2 ja 3 §; työaikalaki 5 §; vuosilomalaki 5 §. Tarkistettu Finlexistä 22.10.2026. Oikeustapaukset luettu Finlexistä 23.10.2026.