Edunvalvonta: mitä se tarkoittaa ja miten se alkaa?
Edunvalvonnassa täysi-ikäiselle määrätään edunvalvoja, kun hän ei sairauden, heikentyneen terveyden tai muun vastaavan syyn vuoksi pysty hoitamaan raha-asioitaan. Edunvalvojan määrää Digi- ja väestötietovirasto (DVV) tai käräjäoikeus. Alaikäisen edunvalvojina ovat hänen huoltajansa. Jos olet ajoissa tehnyt edunvalvontavaltuutuksen, edunvalvojaa ei yleensä tarvita.
Ilmainen · Ei rekisteröitymistä · Tiedot pysyvät laitteellasi
Milloin edunvalvoja määrätään
Täysi-ikäiselle voidaan määrätä edunvalvoja, kun kolme ehtoa täyttyy (laki holhoustoimesta 8 §):
- Hän ei sairauden, henkisen toiminnan häiriintymisen, heikentyneen terveydentilan tai muun vastaavan syyn vuoksi kykene valvomaan etuaan tai huolehtimaan asioistaan.
- Asiat vaativat hoitoa.
- Ne eivät tule asianmukaisesti hoidetuiksi muulla tavoin.
Muu tapa voi olla esimerkiksi vahvistettu edunvalvontavaltuutus tai omaisen tilinkäyttöoikeus, jonka henkilö on antanut, kun hän vielä pystyi hoitamaan asiansa. Edunvalvoja voidaan määrätä, jos henkilö ei vastusta sitä. Vastustuksesta huolimatta edunvalvoja voidaan määrätä, jos vastustamiselle ei ole riittävää aihetta hänen tilansa ja edunvalvonnan tarpeen vuoksi. Edunvalvojan tehtävä voidaan rajata koskemaan vain tiettyä asiaa tai omaisuutta, esimerkiksi asunnon myyntiä.
Miten edunvalvontaa haetaan
DVV voi määrätä edunvalvojan, jos henkilö ymmärtää asian merkityksen ja pyytää itse tiettyä henkilöä edunvalvojakseen (12 §). Muuten edunvalvojan määrää käräjäoikeus. Käräjäoikeudelle hakemuksen voi tehdä DVV, henkilö itse tai hänen vanhempansa, puolisonsa, lapsensa tai muu läheisensä (72 §). Kuka tahansa voi lisäksi vaitiolovelvollisuuden estämättä ilmoittaa DVV:lle henkilöstä, joka ilmeisesti tarvitsee edunvalvontaa. DVV selvittää asian ja hakee tarvittaessa edunvalvojaa käräjäoikeudelta (91 §). Henkilölle itselleen varataan tilaisuus tulla kuulluksi (73 §).
Kuka edunvalvojaksi
Edunvalvojaksi voidaan määrätä tehtävään sopiva henkilö, joka suostuu siihen. Sopivuutta arvioitaessa otetaan huomioon hänen taitonsa ja kokemuksensa sekä tehtävän laatu ja laajuus (5 §). Vajaavaltainen ei voi olla edunvalvoja (6 §). Edunvalvojia voi olla useita (4 §). Usein edunvalvojaksi tulee omainen. Jos sopivaa läheistä ei ole, edunvalvojaksi määrätään yleinen edunvalvoja, johon sovelletaan samoja sääntöjä (laki Oikeuspalveluvirastosta 21 §).
Päämies saa edelleen päättää asioistaan
Päämies on henkilö, jonka asioita edunvalvoja hoitaa. Edunvalvojan määrääminen ei estä häntä käyttämästä omaisuuttaan tai tekemästä sopimuksia, ellei laissa toisin säädetä (laki holhoustoimesta 14 §). Käräjäoikeus voi rajoittaa toimintakelpoisuutta erikseen, jos edunvalvoja ei yksin riitä turvaamaan päämiehen etuja. Vajaavaltaiseksi ketään ei saa julistaa, jos lievempi rajoitus riittää (18 §). Edunvalvojan on kysyttävä päämiehen mielipidettä tärkeistä asioista, jos tämä ymmärtää asian merkityksen (43 §). Päämiehelle on jätettävä hänen tarpeisiinsa nähden kohtuulliset käyttövarat (38 §). Omaisuutta, josta päämies saa vapaasti määrätä, ei saa ottaa edunvalvojan hallintaan vastoin hänen tahtoaan (37 §). Edunvalvoja ei voi päättää päämiehen puolesta avioliitosta, isyyden tunnustamisesta tai testamentista. Muissa henkilöä koskevissa asioissa, kuten hoidossa, hän voi edustaa päämiestä vain, jos tuomioistuin on niin määrännyt eikä päämies itse pysty ymmärtämään asian merkitystä (29 §).
Mitä edunvalvoja tekee
- Hän antaa DVV:lle luettelon päämiehen varoista ja veloista kolmen kuukauden kuluessa tehtävän alkamisesta (48 §).
- Hän hoitaa omaisuutta päämiehen hyödyksi, säilyttää asunnon ja muun tärkeän omaisuuden ja sijoittaa varat, joita ei tarvita elämiseen (37 ja 39 §). Lue lisää: Saako edunvalvoja sijoittaa päämiehen rahoja?
- Hän tarvitsee DVV:n luvan esimerkiksi kiinteistön tai asunto-osakkeen kauppaan, lainan ottamiseen tai antamiseen, omaisuuden panttaamiseen, perinnöstä luopumiseen sekä perinnönjakoon tai ositukseen ilman pesänjakajaa (34 §).
- Hän ei saa lahjoittaa päämiehen omaisuutta eikä edustaa päämiestä, jos vastapuolena on hän itse tai hänen läheisensä (32 §).
- Hän pitää kirjaa ja antaa DVV:lle vuosittain tilin kolmen kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä (50 ja 51 §). DVV tarkastaa tilin (56 §).
Edunvalvoja vastaa vahingosta, jonka hän aiheuttaa päämiehelle tahallaan tai huolimattomuudesta (45 §).
Miten edunvalvonta päättyy
Edunvalvojan tehtävä lakkaa esimerkiksi silloin, kun määräaika päättyy, päämies kuolee tai edunvalvoja vapautetaan tehtävästä (17 §). Edunvalvoja voi itse pyytää vapautusta (16 §). Jos päämies ei enää tarvitse edunvalvontaa, käräjäoikeus lopettaa sen hakemuksesta. DVV voi lopettaa sen, jos päämies ymmärtää asian merkityksen ja pyytää lopettamista yhdessä edunvalvojan kanssa (17 §). DVV selvittää joka neljäs vuosi, tarvitaanko edunvalvontaa edelleen, ellei tarve ole ilmeisesti pysyvä (17 b §).
Edunvalvontavaltuutus on vaihtoehto
Edunvalvontavaltuutuksella valitset itse, kuka hoitaa asiasi, jos et myöhemmin pysty siihen (laki edunvalvontavaltuutuksesta 1 §). Valtakirja tehdään silloin, kun vielä ymmärrät sen merkityksen, ja DVV vahvistaa sen vasta, kun et enää pääasiallisesti pysty huolehtimaan asioistasi (24 §). Valtuutusta ei vahvisteta, jos sinulla on jo edunvalvoja samoja asioita varten (24 §). Siksi valtuutus kannattaa tehdä ajoissa. Valtuutettu ei tarvitse DVV:n lupia samalla tavalla kuin edunvalvoja, mutta hänen on pidettävä kirjaa varoistasi, ja DVV voi pyytää häneltä tilin (32 ja 33 §).
Usein kysyttyä
Voiko edunvalvontaa hakea itselleen?
Voi. Jos ymmärrät asian merkityksen ja pyydät tiettyä henkilöä edunvalvojaksesi, DVV voi määrätä hänet (laki holhoustoimesta 12 §). Muussa tapauksessa hakemus tehdään käräjäoikeudelle (laki holhoustoimesta 72 §).
Voiko omainen hakea edunvalvojaa toiselle?
Voi. Vanhempi, puoliso, lapsi tai muu läheinen voi tehdä hakemuksen käräjäoikeudelle (laki holhoustoimesta 72 §). Kuka tahansa voi myös ilmoittaa DVV:lle, ja DVV selvittää edunvalvonnan tarpeen (91 §).
Menettääkö päämies oikeuden päättää raha-asioistaan?
Ei. Edunvalvojan määrääminen ei estä päämiestä käyttämästä omaisuuttaan tai tekemästä sopimuksia (laki holhoustoimesta 14 §). Käräjäoikeus voi rajoittaa toimintakelpoisuutta vain erikseen ja vain sen verran kuin päämiehen etu vaatii (18 §).
Saako edunvalvoja palkkion?
Täysi-ikäisen edunvalvoja saa päämiehen varoista korvauksen tarpeellisista kuluistaan ja kohtuullisen palkkion. Palkkiota ei makseta, jos päämiehen tulot ovat pienet eikä hänellä ole merkittävää varallisuutta. Alaikäisen vanhempi saa edunvalvojana vain kulunsa (laki holhoustoimesta 44 §).
Voiko edunvalvonnan lopettaa?
Voi, kun sitä ei enää tarvita. Käräjäoikeus lopettaa edunvalvonnan hakemuksesta, ja DVV voi lopettaa sen, jos päämies ja edunvalvoja pyytävät sitä yhdessä (laki holhoustoimesta 17 §).
Lähteet
- Laki holhoustoimesta 442/1999, 4–6, 8, 12, 14, 16, 17, 17 b, 18, 29, 32, 34, 37–39, 43–45, 48, 50, 51, 56, 72, 73 ja 91 §, tarkistettu Finlexistä 18.11.2026
- Laki edunvalvontavaltuutuksesta 648/2007, 1, 24, 32 ja 33 §, tarkistettu Finlexistä 18.11.2026
- Laki Oikeuspalveluvirastosta 1133/2023, 21 §, tarkistettu Finlexistä 18.11.2026
Ilmainen · Ei rekisteröitymistä · Tiedot pysyvät laitteellasi