Soppariseppä

Valtakirjan tekeminen: mitä siinä pitää olla ja tarvitaanko todistajat?

Tavallinen valtakirja ei tarvitse todistajia. Riittää, että siitä käy ilmi, kuka valtuuttaa, kenet ja mihin, kuinka kauan valtakirja on voimassa, sekä päiväys ja valtuuttajan allekirjoitus. Laki vaatii todistajat edunvalvontavaltuutukseen, ja vastaanottaja voi vaatia omat ehtonsa.

Tee valtakirja Sopparisepällä

Mitä valtakirjassa pitää olla

  1. Valtuuttaja: nimi, henkilötunnus ja osoite.
  2. Valtuutettu: nimi ja henkilötunnus.
  3. Tehtävä: mitä valtuutettu saa tehdä, mahdollisimman tarkasti.
  4. Voimassaolo: päivämäärä tai "kunnes tehtävä on hoidettu".
  5. Paikka, päiväys ja allekirjoitus sekä nimenselvennys.

Valtuuttaja sitoutuu valtuutetun toimiin vain valtuutuksen rajoissa (oikeustoimilaki 10 §). Jos valtuutettu rikkoo saamiaan ohjeita, toimi ei sido valtuuttajaa, kun vastapuoli tiesi tai sen olisi pitänyt tietää ylityksestä (11 §). Siksi tehtävä kannattaa rajata tarkasti. Esimerkiksi "hoitaa asiani" on laaja, "noutaa kirjattu kirje JJFI12345678" on rajattu.

Esimerkki valtakirjasta

Tavallisen valtakirjan teksti voi olla esimerkiksi tällainen:

Sopparisepän valtakirjapohja kysyy nämä tiedot vaihe vaiheelta. Valtakirjan voi allekirjoittaa puhelimella tai tulostaa ja allekirjoittaa kynällä.

Pitääkö valtakirjassa olla todistajat?

Yleensä ei. Oikeustoimilain valtuutusta koskevassa luvussa ei ole muotovaatimusta, eikä tavallinen valtakirja tarvitse todistajia. Laki vaatii todistajat edunvalvontavaltuutukseen, joka tehdään tulevan toimintakyvyttömyyden varalle. Siinä valtuuttajan on allekirjoitettava valtakirja kahden todistajan ollessa samanaikaisesti läsnä, ja todistajien on tiedettävä, että kyse on edunvalvontavaltuutuksesta (laki edunvalvontavaltuutuksesta 6 §). Todistajana ei saa olla esimerkiksi valtuuttajan tai valtuutetun puoliso, lapsi, vanhempi tai sisarus (8 §). Myöskään kiinteistön myyntiin annettu valtakirja ei lain mukaan tarvitse todistajia. Sen on kuitenkin oltava kirjallinen ja myyjän allekirjoittama, ja siitä on käytävä ilmi asiamies ja myytävä kiinteistö (maakaari 2 luku 3 §). Kiinteistön panttaukseen tarvitaan valtakirja, josta käyvät ilmi valtuutetun nimi ja panttikirja (17 luku 1 §). Todistajat voivat silti olla hyödyllisiä, jos allekirjoituksen aitoutta voidaan myöhemmin epäillä. Valitse silloin todistajaksi täysi-ikäinen henkilö, joka ei ole valtuuttaja, valtuutettu eikä kummankaan puoliso tai lähisukulainen. Jotkin vastaanottajat vaativat todistajat omissa ohjeissaan, joten tarkista ehdot etukäteen.

Vapaamuotoinen valtakirja vai vastaanottajan lomake?

Laki ei määrää valtakirjalle lomaketta, mutta vastaanottaja päättää, mihin se luottaa. Pankit, Kela ja Verohallinto käyttävät usein omaa lomakettaan tai sähköistä Suomi.fi-valtuutta, jonka valtuuttaja antaa verkossa vahvalla tunnistautumisella. Kysy siis ennen asiointia, kelpaako vapaamuotoinen valtakirja.

Posti ja Matkahuolto

Postin ohjeiden mukaan (posti.fi, luettu 28.10.2026) tavallisen paketin voi noutaa noutokoodilla ilman valtakirjaa. Valtakirja tarvitaan kirjattuun kirjeeseen tai pakettiin, saantitodistuskirjeeseen ja postivakuutettuun lähetykseen. Siinä on oltava:

Posti ei ilmoita valtakirjan vanhenemisesta, eikä se kerro, kelpaako puhelimesta näytettävä valtakirja. Tulosta valtakirja varmuuden vuoksi. Matkahuollon paketin voi noutaa toisen puolesta, kun saat noutokoodin vastaanottajalta. Postin noutoon on lyhyempi paketin noutovaltakirja.

Voimassaolo ja peruuttaminen

Jos voimassaoloaikaa ei mainita, kirjallinen valtakirja on voimassa, kunnes valtuuttaja ottaa sen takaisin tai hävityttää sen (oikeustoimilaki 15 §). Pelkkä ilmoitus valtuutetulle ei riitä, jos valtuutettu voi yhä näyttää alkuperäistä valtakirjaa. Jos valtakirjaa ei saa takaisin, käräjäoikeus voi hakemuksesta julistaa sen tehottomaksi (17 §). Valtuutus jatkuu yleensä myös valtuuttajan kuoltua, ellei olosuhteista muuta johdu (21 §). Siksi määräaika on lähes aina hyvä ratkaisu.

Milloin tarvitaan edunvalvontavaltuutus?

Tavallinen valtakirja sopii tilanteeseen, jossa valtuuttaja voi itse valvoa valtuutettua ja peruuttaa valtakirjan. Jos tarkoitus on varautua siihen, että valtuuttaja ei sairauden tai heikentyneen terveyden vuoksi enää pysty hoitamaan asioitaan, tehdään edunvalvontavaltuutus (laki edunvalvontavaltuutuksesta 1 §). Se tulee voimaan vasta, kun holhousviranomainen vahvistaa sen valtuutetun hakemuksesta (24 §). Laajan, pitkäkestoisen tai omaisuutta koskevan valtakirjan voi näyttää juristille ennen allekirjoitusta. Valtuuttajan on luettava valtakirja ja ymmärrettävä, mitä valtuutettu saa sen perusteella tehdä.

Usein kysyttyä

Pitääkö valtakirjassa olla todistajat?

Tavallisessa valtakirjassa ei. Laki vaatii kaksi todistajaa edunvalvontavaltuutukseen (laki edunvalvontavaltuutuksesta 6 §). Yksittäinen vastaanottaja voi vaatia todistajat omissa ehdoissaan.

Kuka voi olla valtakirjan todistaja?

Kun todistajat vaaditaan edunvalvontavaltuutuksessa, todistaja ei saa olla alle 18-vuotias eikä valtuuttajan tai valtuutetun puoliso, lapsi, lapsenlapsi, sisarus, vanhempi tai isovanhempi tai näiden puoliso (8 §). Tavallisessa valtakirjassa kannattaa noudattaa samaa periaatetta.

Voiko valtakirjan tehdä käsin kirjoittamalla?

Voi. Käsin kirjoitettu ja allekirjoitettu valtakirja kelpaa, jos siitä käyvät ilmi osapuolet, tehtävä, voimassaolo ja päiväys. Postille on merkittävä myös henkilötunnukset ja valtuuttajan osoite.

Kuinka kauan valtakirja on voimassa?

Niin kauan kuin siihen on kirjoitettu. Jos aikaa ei mainita, kirjallinen valtakirja on voimassa, kunnes se otetaan takaisin (oikeustoimilaki 15 §). Postille valtakirja voi olla voimassa enintään kolme vuotta.

Kelpaako valtakirja, jos valtuuttaja sairastuu muistisairauteen?

Tavallista valtakirjaa ei ole tehty tähän tilanteeseen, eikä vastaanottaja välttämättä hyväksy sitä. Tulevan toimintakyvyttömyyden varalle tehdään edunvalvontavaltuutus, kun valtuuttaja vielä ymmärtää sen merkityksen (laki edunvalvontavaltuutuksesta 1 ja 5 §).

Lähteet

Tee valtakirja Sopparisepällä

Valtakirja · Kaikki pohjat · Usein kysyttyä