Yksityinen valvontamaksu: pitääkö se maksaa ja miten sen kiistää?
Yksityisen pysäköintiyhtiön valvontamaksu ei ole viranomaisen sakko vaan sopimukseen perustuva maksu. Se on maksettava, jos alueen opasteet kertoivat ehdot selvästi ja pysäköit ehtojen vastaisesti. Jos opasteet olivat puutteelliset, pysäköinti oli ehtojen mukaista tai et ajanut autoa, kiistä maksu kirjallisesti ja kerro syy. Silloin yhtiö ei saa jatkaa perintää, mutta se voi viedä riidan käräjäoikeuteen.
Tee valvontamaksun riitautusEnsin: antoiko maksun yritys vai viranomainen?
Tämä on tärkein erottelu, koska maksut kiistetään eri tavalla. Katso maksulapusta, kuka sen on antanut. Kunnan tai poliisin pysäköintivirhemaksu on viranomaisen päätös. Sen määrää poliisi tai kunnallinen pysäköinninvalvoja (laki pysäköinninvalvonnasta 10 §). Kunta voi määrätä maksun myös yksityisellä alueella, jos kiinteistön omistaja tai haltija on sitä pyytänyt tai valtuuttanut (2 §). Päätökseen haetaan muutosta oikaisuvaatimuksella pysäköinninvalvojalle 30 päivän kuluessa siitä, kun päätös kiinnitettiin autoon tai annettiin muuten tiedoksi (15 §). Älä lähetä tällaisesta maksusta yritykselle tarkoitettua reklamaatiota, vaan tee oikaisuvaatimus pysäköintivirhemaksusta. Yksityinen valvontamaksu on pysäköinninvalvontaa harjoittavan yrityksen vaatimus. Siitä ei ole säädetty laissa, vaan se perustuu pysäköijän ja yhtiön väliseen sopimukseen (KKO 2026:24, kohta 6). Siksi siihen ei tehdä oikaisuvaatimusta eikä valitusta, vaan se kiistetään eli riitautetaan kirjallisesti yhtiölle. Valvontamaksua ei voi periä ulosotossa ilman tuomioistuimen tuomiota (KKO 2010:23, kohta 16).
Milloin valvontamaksu on maksettava?
Korkein oikeus katsoi ratkaisussa KKO 2010:23, että pysäköimällä syntyy sopimus, kun alue on kattavasti merkitty opastetauluilla. Tauluista selvisivät pysäköinnin ehdot, niiden rikkomisen seuraamus ja se, että pysäköimällä sitoutuu ehtoihin. Tapauksessa kyse oli kiinteistöyhtiön piha-alueesta, jonne sai pysäköidä vain merkityille paikoille luvalla, ja 40 euron valvontamaksusta. Ratkaisu oli äänestysratkaisu 3–2: vähemmistön mielestä pelkkä pysäköinti ei riittänyt sopimukseen. Jos opasteet olivat selvät ja pysäköit niiden vastaisesti, maksu on lähtökohtaisesti pätevä. Kilpailu- ja kuluttajaviraston ohjeen mukaan et silloin voi vedota siihen, ettet lukenut ehtoja. Tällöin kannattaa maksaa eräpäivään mennessä, jotta perintäkuluja ei tule.
Perusteet, joilla maksun voi kiistää
- Opasteet olivat puutteelliset. Jos sisäänajolla ei ollut opastetaulua tai ehdot eivät käyneet siitä selvästi ilmi, sopimusta ei välttämättä syntynyt. Kuvaa sisäänajoreitti ja kyltit heti, ennen kuin olosuhteet muuttuvat.
- Pysäköinti oli ehtojen mukaista. Lupa, pysäköintikiekko tai maksu oli kunnossa. Liitä kuva luvasta, kiekosta tai kuitista.
- Pysäköintimaksussa oli pieni virhe. Kuluttajasopimuksen ehtoa voidaan sovitella eli kohtuullistaa tai jättää se huomioon ottamatta, jos sen soveltaminen johtaisi kuluttajan kannalta kohtuuttomuuteen (kuluttajansuojalain 4 luvun 1 §). Kuluttajariitalautakunta suositti 18.5.2026 alentamaan 60 euron valvontamaksun 30 euroon ja palauttamaan turhaan maksetun pysäköintimaksun. Pysäköijä oli maksanut sovelluksella, mutta sovellukseen oli jäänyt valituksi toisen auton rekisteritunnus, ja hän osoitti uskottavasti, että maksu oli tarkoitettu hänen autolleen. Aiemmassa ratkaisussa lautakunta ei suosittanut hyvitystä, koska sovellukseen valittu tunnus kuului toiseen, yhä käytössä olleeseen autoon eikä maksua voitu jälkikäteen yhdistää pysäköityyn autoon. Liitä siis sovelluksen kuitti, josta näkyy maksun aika ja paikka.
- Et ajanut autoa. Tämä peruste on muuttunut vaikeammaksi, katso seuraava kohta.
En ollut kuljettaja: mitä KKO 2026:24 tarkoittaa?
Valvontamaksun maksaa auton pysäköinyt kuljettaja, ei auton omistaja sellaisenaan. Yhtiöllä on todistustaakka eli velvollisuus näyttää uskottavasti, että juuri sinä pysäköit auton (KKO 2026:24, kohta 7). Korkein oikeus kuitenkin linjasi 17.3.2026, että kun auton haltijaksi on rekisteriin merkitty yksi yksityishenkilö, voidaan lähtökohtaisesti pitää uskottavana, että hän ajoi itse, jos merkittävää vastanäyttöä ei esitetä. Perusteluna oli kokemus siitä, että haltija yleensä ajaa itse tai tietää, kuka autoa käytti. Haltijalla on myös paremmat mahdollisuudet näyttää, kuka ajoi. Tapauksessa haltija vetosi siihen, että perheessä oli neljä ajokortillista ja useita autoja ja että autoa käyttivät myös perheen ulkopuoliset. Hän ei kuitenkaan esittänyt väitteilleen mitään todistelua, eikä häntä itseään kuultu todistelutarkoituksessa. Hänet velvoitettiin maksamaan kaksi valvontamaksua, yhteensä 120 euroa. Ratkaisu oli äänestysratkaisu 4–1, ja eri mieltä ollut oikeusneuvos olisi hylännyt kanteen. Jo vuoden 2010 tapauksessa haltija katsottiin kuljettajaksi, koska hänen väitettään siitä, ettei hän muistanut kuljettajaa, pidettiin epäuskottavana. Käytännössä tämä tarkoittaa:
- Pelkkä "en ajanut" tai "en tiedä, kuka ajoi" ei yleensä riitä.
- Kerro reklamaatiossa, kuka autoa käytti tai missä itse olit, ja liitä näyttöä, jos sitä on.
- Ole valmis kertomaan asiasta tuomioistuimessa, jos yhtiö haastaa sinut.
- Älä kiistä ajamista, jos ajoit itse. Epäuskottava kiistäminen voi johtaa maksun lisäksi oikeudenkäyntikuluihin.
Perintä: mitä tapahtuu, jos et maksa?
Kilpailu- ja kuluttajaviraston mukaan saat jättää maksun maksamatta, kunnes yhtiö on käsitellyt reklamaatiosi. Jos reklamaatio hylätään, sinulla on oikeus saada perustelut. Perintää ei saa jatkaa, kun kiistät maksuvelvollisuutesi ja esität kiistämiselle perusteen. Perintää saa kuitenkin jatkaa, jos et kerro perustetta tai peruste ei selvästikään vaikuta maksuvelvollisuuteen (laki saatavien perinnästä 4 b §). Siksi reklamaatioon on kirjoitettava syy, ei pelkkää kieltäytymistä. Lähetä reklamaatio ennen maksun eräpäivää ja säilytä siitä kopio. Jos perintäkirje silti tulee, kiistä vaatimus myös perintätoimistolle perinnän kiistämisen kirjeellä. Markkinaoikeus on pitänyt pysäköintiä koskevaa sopimusta kuluttajansuojalain mukaisena kulutushyödykesopimuksena (MAO 372/13). Tämän perusteella kuluttajalta perittävää valvontamaksua voi pitää perintälain tarkoittamana kuluttajasaatavana (3 §), vaikka tuomioistuin ei ole ratkaissut asiaa suoraan. Kuluttajasaatavan perinnästä saa vaatia perintäkuluja yhteensä enintään 60 euroa, kun saatavan pääoma on enintään 100 euroa (10 d §). Markkinaoikeus kielsi myös ehdon, jolla myöhässä maksettu 40 euron valvontamaksu korotettiin 60 euroon. Korotus ylitti korkolain mukaisen viivästyskoron (korkolaki 2 §:n 2 momentti). Jos yhtiö ei luovu vaatimuksesta, se voi viedä asian käräjäoikeuteen. Asian hävinnyt osapuoli joutuu yleensä korvaamaan vastapuolen kohtuulliset oikeudenkäyntikulut (oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 1 §), joten punnitse näyttösi ennen kuin jatkat riitaa.
Kuka voi auttaa?
Kuluttajariitalautakunta antaa ratkaisusuosituksia vain kuluttajan ja yrityksen välisiin, kulutushyödykkeen hankintaan liittyviin riitoihin (laki kuluttajariitalautakunnasta 2 §). Kuluttajaneuvonnan apu rajautuu samoin. Lautakunnan ja Kilpailu- ja kuluttajaviraston mukaan valvontamaksuriita kuuluu niille, kun pysäköinti oli maksullista tai liittyi asiointiin, esimerkiksi kauppakeskuksen asiakaspysäköinnissä. Ne eivät käsittele taloyhtiön pihaa, työpaikan pysäköintiä eivätkä maksutonta pysäköintiä julkisen palvelun, esimerkiksi kirjaston tai sairaalan, alueella. Kunnan ja poliisin pysäköintivirhemaksut eivät kuulu kuluttajaviranomaisille lainkaan. Muissa tapauksissa riita ratkaistaan käräjäoikeudessa.
Näin teet riitautuksen Sopparisepällä
Sopparisepän reklamaatio yksityisestä valvontamaksusta kysyy ensin, kuka maksun antoi, ja ohjaa kunnan tai poliisin maksun oikaisuvaatimukseen. Sen jälkeen valitset perusteen: puutteelliset opasteet, ehtojen mukainen pysäköinti, toinen kuljettaja, pieni virhe pysäköintimaksussa tai kohtuuton maksu. Kirje voi pyytää yhtiötä olemaan siirtämättä maksua perintään ja toimittamaan valokuvat ja selvityksen, joihin maksu perustuu. Lopuksi kirje luettelee liitteet, ja saat sen PDF-tiedostona tai tekstinä lähetettäväksi yhtiölle.
Usein kysyttyä
Mitä tapahtuu, jos en maksa yksityistä valvontamaksua?
Yhtiö voi lähettää maksumuistutuksen ja siirtää maksun perintään. Jos olet kiistänyt maksun ja kertonut syyn, perintää ei saa jatkaa (laki saatavien perinnästä 4 b §). Yhtiö voi silti hakea tuomiota käräjäoikeudesta. Ilman tuomiota maksua ei voi periä ulosotossa.
Saako taloyhtiön pihalla antaa valvontamaksun?
Saa, jos piha on kattavasti merkitty opastetauluilla, joista ehdot, maksu ja sitoutuminen pysäköimällä käyvät ilmi. Korkeimman oikeuden ratkaisu KKO 2010:23 koski juuri kiinteistöyhtiön pihaa. Taloyhtiön pihaa koskevaa riitaa ei voi viedä kuluttajariitalautakuntaan.
Onko minun pakko kertoa, kuka autoa ajoi?
Laki ei velvoita nimeämään kuljettajaa, koska yksityisestä pysäköinninvalvonnasta ei ole säädetty laissa. Jos olet auton ainoa rekisteröity haltija etkä esitä vastanäyttöä, tuomioistuin voi kuitenkin katsoa, että ajoit itse (KKO 2026:24).
Voiko valvontamaksun viedä kuluttajariitalautakuntaan?
Voi, jos pysäköinti oli maksullista tai liittyi asiointiin yrityksessä, kuten kaupassa. Kun pysäköit taloyhtiön pihalle, työpaikalle tai maksutta julkisen palvelun alueelle, riita ratkaistaan käräjäoikeudessa. Lautakunnan ratkaisu on suositus.
Mistä tiedän, onko lappu kunnan pysäköintivirhemaksu?
Lapusta näkyy, onko maksun antanut kunnan pysäköinninvalvonta, poliisi vai yritys. Kunnan tai poliisin maksuun haetaan oikaisua 30 päivän kuluessa pysäköinninvalvojalta (laki pysäköinninvalvonnasta 15 §), eikä siihen sovelleta yksityisen maksun sääntöjä.
Lähteet
- KKO 2026:24 (17.3.2026, äänestysratkaisu 4–1), luettu kokonaan Finlexistä 12.11.2026
- KKO 2010:23 (16.3.2010, äänestysratkaisu 3–2), luettu kokonaan Finlexistä 12.11.2026
- MAO 372/13 (14.10.2013, lainvoimainen), luettu Finlexistä 12.11.2026
- Laki pysäköinninvalvonnasta 727/2011, 2, 10 (3 mom. muutos 555/2025) ja 15 §, tarkistettu Finlexistä 12.11.2026
- Laki saatavien perinnästä 513/1999, 3, 4 b ja 10 d §, tarkistettu Finlexistä 12.11.2026 (ei muutoksia 2025–2026)
- Kuluttajansuojalaki 38/1978, 4 luvun 1 § (muutos 596/2019), tarkistettu Finlexistä 12.11.2026
- Korkolaki 633/1982, 2 § (muutos 597/2019), tarkistettu Finlexistä 12.11.2026
- Oikeudenkäymiskaari 4/1734, 21 luvun 1 §, tarkistettu Finlexistä 12.11.2026
- Laki kuluttajariitalautakunnasta 8/2007, 2 §, tarkistettu Finlexistä 12.11.2026
- Kuluttajariitalautakunta: ratkaisut D/4602/34/2025 (18.5.2026) ja D/3887/34/2017 (31.12.2018) sekä aihesivu Pysäköinninvalvonta, kuluttajariita.fi, luettu 12.11.2026
- Kilpailu- ja kuluttajavirasto: Yksityinen pysäköinninvalvonta, kkv.fi, luettu 12.11.2026