Vuokrasopimuksen irtisanomisaika: milloin vuokrasuhde päättyy?
Vuokralaisen irtisanomisaika on yksi kuukausi. Vuokranantajan irtisanomisaika on kolme tai neljä kuukautta, ja ennen 1.10.2026 tehdyissä sopimuksissa kolme tai kuusi kuukautta. Aika alkaa kulua sen kuukauden viimeisestä päivästä, jona toinen osapuoli saa irtisanomisen. Jos vuokralainen irtisanoo sopimuksen 15.11., vuokrasuhde päättyy 31.12.
Tee irtisanomisilmoitusIrtisanomisajat vanhoissa ja uusissa sopimuksissa
Laki asuinhuoneiston vuokrauksesta muuttui 1.10.2026 (muutoslaki 531/2026). Vuokralaisen irtisanomisaika pysyi ennallaan, mutta vuokranantajan pidempi irtisanomisaika lyheni kuudesta kuukaudesta neljään ja koskee vasta vähintään kaksi vuotta kestänyttä vuokrasuhdetta. Ratkaisevaa on se, milloin vuokrasopimus on tehty, ei se, milloin irtisanot sen. Ennen 1.10.2026 tehtyyn sopimukseen sovelletaan vanhoja säännöksiä irtisanomisajasta ja muuttopäivästä (531/2026, voimaantulosäännös). Alla vanha sopimus tarkoittaa ennen 1.10.2026 tehtyä sopimusta ja uusi sopimus 1.10.2026 tai myöhemmin tehtyä sopimusta.
- Vuokralainen irtisanoo: yksi kuukausi kaikissa sopimuksissa.
- Vuokranantaja irtisanoo, vuokrasuhde on kestänyt alle vuoden: kolme kuukautta kaikissa sopimuksissa.
- Vuokranantaja irtisanoo, vuokrasuhde on kestänyt vähintään vuoden mutta alle kaksi vuotta: vanhassa sopimuksessa kuusi kuukautta, uudessa kolme kuukautta.
- Vuokranantaja irtisanoo, vuokrasuhde on kestänyt vähintään kaksi vuotta: vanhassa sopimuksessa kuusi kuukautta, uudessa neljä kuukautta.
- Muuttopäivä: vanhassa sopimuksessa vuokrasuhteen päättymistä seuraava arkipäivä, uudessa itse päättymispäivä.
- Ehto, jonka mukaan irtisanomisaika voi alkaa vasta tietyn ajan kuluttua vuokrasuhteen alusta: vanhassa sopimuksessa laki ei kiellä sitä, uudessa sopimuksessa ehto on mitätön.
Kestoksi lasketaan vuokrasuhteen yhtäjaksoinen kesto välittömästi ennen irtisanomista (laki asuinhuoneiston vuokrauksesta 52 §). Ehto, joka lyhentää vuokranantajan tai pidentää vuokralaisen irtisanomisaikaa, on mitätön. Vanhan sopimuksen osapuolet voivat 1.10.2026 jälkeen sopia, että sopimukseen sovelletaan uusia säännöksiä. Ennen 1.10.2026 annettuun tai lähetettyyn irtisanomiseen sovelletaan vanhaa lakia.
Näin lasket päättymispäivän
Irtisanomisaika alkaa kulua sen kalenterikuukauden viimeisestä päivästä, jonka aikana irtisanominen on tehty, ellei sopimuksessa ole sovittu toisin (52 §). Irtisanominen on tehty silloin, kun vastaanottaja on saanut sen tiedoksi (KKO 2016:6).
- Selvitä, minä päivänä vastaanottaja saa irtisanomisen.
- Siirry saman kuukauden viimeiseen päivään. Siitä irtisanomisaika alkaa.
- Lisää irtisanomisaika. Vuokrasuhde päättyy sen kuukauden viimeisenä päivänä.
Esimerkkejä:
- Vuokralainen irtisanoo, ja vuokranantaja saa ilmoituksen 15.11.2026. Aika alkaa 30.11., ja vuokrasuhde päättyy 31.12.2026.
- Vuokranantaja irtisanoo uuden sopimuksen, joka on kestänyt alle kaksi vuotta, ja vuokralainen saa ilmoituksen 20.11.2026. Vuokrasuhde päättyy kolmen kuukauden kuluttua 28.2.2027.
- Vuokranantaja irtisanoo vanhan sopimuksen, joka on kestänyt yli vuoden, ja vuokralainen saa ilmoituksen 20.11.2026. Vuokrasuhde päättyy kuuden kuukauden kuluttua 31.5.2027.
Hallituksen esityksessä lasketaan samalla tavalla: vuokralaisen on irtisanottava sopimus viimeistään 30.11., jos hän haluaa sen päättyvän 31.12. Kuukauden lopussa lähetetty kirje voi tulla perille vasta seuraavassa kuussa, jolloin vuokrasuhde jatkuu kuukauden pidempään. Lähetä irtisanominen siksi hyvissä ajoin ennen kuun loppua.
Muoto: kirjallisesti ja todisteellisesti
Irtisanominen tehdään kirjallisesti (54 §). Sähköinen viesti on kirjallinen, jos sen voi tallentaa ja tulostaa (5 a §). Lisäksi irtisanominen on annettava tiedoksi todisteellisesti eli niin, että pystyt näyttämään vastaanottajan saaneen sen (13 a §). Irtisanominen, jota ei ole tehty kirjallisesti, on tehoton (54 §), ja ilman näyttöä tiedoksisaannista et pysty osoittamaan, milloin irtisanomisaika alkoi. Lain perustelujen mukaan todisteellisuuteen riittää esimerkiksi jokin näistä:
- vastaanottaja kuittaa saaneensa ilmoituksen, vaikkapa allekirjoittamalla kopion tai vahvistamalla sähköpostilla saaneensa sen
- ilmoitus annetaan vastaanottajalle todistajan läsnä ollessa
- ilmoitus annetaan tiedoksi niin kuin haaste, esimerkiksi haastemiehen kautta
- sähköinen tapa, josta voidaan osoittaa, että vastaanottaja on saanut viestin.
Jos olette sopineet yksilöllisesti ja kirjallisesti sähköisestä viestintäkanavasta ja toisesta kanavasta niin sanotulle heräteviestille, ilmoitus katsotaan saaduksi kolmantena päivänä heräteviestin lähettämisestä, ellei muuta näytetä (13 a §). Vuokralainen antaa irtisanomisen vuokranantajalle tai sille, joka perii vuokran vuokranantajan puolesta, mutta ei pankille (54 §). Jos vuokranantajia on useita, riittää, että yksi heistä saa ilmoituksen, ellei toisin ole sovittu (13 a §). Vuokranantajan irtisanominen taas on annettava tiedoksi jokaiselle vuokralaiselle. Vuokralaisen ei tavallisesti tarvitse kertoa irtisanomisen syytä.
Vuokranantajan irtisanominen
Vuokranantajan irtisanomisilmoituksessa on mainittava vuokrasuhteen päättymisajankohta ja irtisanomisen peruste (54 §). Päivämäärän sijaan riittää, että ilmoituksessa kerrotaan irtisanomisajan pituus ja se, mistä päivästä aika lasketaan (KKO 2016:6). Laki ei luettele hyväksyttäviä perusteita, mutta perusteella on merkitystä vuokralaisen suojan kannalta. Toistaiseksi voimassa olevassa vuokrasuhteessa vuokralainen voi viedä irtisanomisen tuomioistuimeen. Tuomioistuimen on julistettava irtisanominen tehottomaksi, jos se on vuokralaisen olosuhteet huomioon ottaen kohtuuton eikä sille ole hyväksyttävää syytä. Sama koskee irtisanomista, jonka perusteena on kohtuuton vuokrankorotus. Kanne on nostettava vuokrasuhteen kestäessä ja viimeistään kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun vuokralainen sai irtisanomisen tiedoksi (56 §). Jos irtisanominen on vuokrasuhteissa noudatettavan hyvän tavan vastainen, vuokralainen voi saada korvauksen muuttokuluista ja uuden asunnon hankkimisesta sekä enintään kolmen kuukauden vuokraa vastaavan hyvityksen (57 §). Näitä oikeuksia ei tarvitse mainita irtisanomisilmoituksessa, mutta ne ovat voimassa joka tapauksessa.
Määräaikainen sopimus
Määräaikainen vuokrasopimus päättyy, kun määräaika umpeutuu, eikä sitä tarvitse irtisanoa (4 §). Kesken kauden sitä ei voi tavallisesti irtisanoa (51 §). Sopimuksen voi kuitenkin päättää sopimalla vuokranantajan kanssa (4 §). Lisäksi tuomioistuin voi antaa luvan irtisanoa sopimuksen erityisestä syystä (55 §). Vuokralaisen kohdalla syy voi olla esimerkiksi sairaus, joka muuttaa asunnon tarvetta olennaisesti, tai muutto toiselle paikkakunnalle työn tai opintojen vuoksi. Silloin toisella osapuolella on oikeus kohtuulliseen korvaukseen. Kaikki määräaikaisiksi tarkoitetut sopimukset eivät ole määräaikaisia. Suullisesti tehty vuokrasopimus on voimassa toistaiseksi (5 §). Jos samalle vuokralaiselle tehdään enemmän kuin kaksi peräkkäistä enintään kolmen kuukauden sopimusta, sopimus on voimassa toistaiseksi (4 §). Uudessa sopimuksessa voidaan sopia, että vuokrasuhde on aluksi voimassa määräajan ja jatkuu sen jälkeen toistaiseksi. Silloin sopimuksen voi irtisanoa päättymään aikaisintaan määräajan lopussa (4 §). Jos määräaika päättyy 31.12. ja haluat sopimuksen päättyvän silloin, irtisano se viimeistään 30.11.
Muutto, avaimet ja vakuus
Uudessa sopimuksessa muuttopäivä on vuokrasopimuksen päättymispäivä (68 §), ja huoneisto avaimineen luovutetaan silloin vuokranantajalle. Lain perustelujen mukaan muuttopäivä voi nyt osua myös pyhäpäivälle. Esimerkiksi 31.1.2027 on sunnuntai, joten sovi muuttopäivästä etukäteen, jos sopimus päättyy viikonloppuna. Vanhassa sopimuksessa muuttopäivä on päättymistä seuraava arkipäivä. Silloin vuokralaisen on jätettävä puolet huoneistosta vuokranantajan käyttöön ja luovutettava huoneisto kokonaan seuraavana päivänä (vanha 68 §). Muuttopäivästä voi kummassakin sopia toisin. Vuokranantajan on palautettava vakuus tai ilmoitettava kirjallisesti sen pidättämisestä viimeistään 14 päivän kuluessa siitä, kun sopimus on päättynyt tai huoneisto on sen jälkeen luovutettu (8 §).
Puoliso, yhteisvuokralaiset ja kuolinpesä
- Puoliso: Jos asutte yhdessä vuokra-asunnossa, joka on yhteinen kotinne, et saa irtisanoa sopimusta ilman puolisosi suostumusta, ellei sen saaminen ole hankalaa (53 §). Puolisoilla laki tarkoittaa myös avioliitonomaisissa olosuhteissa eläviä (11 §).
- Yhteisvuokralaiset: Jos vain toinen vuokralaisista muuttaa pois, sopikaa vuokranantajan kanssa kirjallisesti, vapautuuko hän sopimuksesta. Kun yhteinen asuminen päättyy, tuomioistuin voi vaatimuksesta määrätä asuntoa eniten tarvitsevan jatkamaan vuokrasuhdetta ja vapauttaa muut (48 §).
- Kuolinpesä: Kuolinpesä voi aina irtisanoa vainajan vuokrasopimuksen yhden kuukauden irtisanomisajalla, myös määräaikaisen (46 §). Jos vainaja oli vuokrannut asunnon yksin eikä siinä asunut hänen perheenjäsentään, sopimus päättyy ilman irtisanomista kahden kuukauden kuluttua sen kuukauden lopusta, jona vuokranantaja sai tiedon kuolemasta (46 §, uusi säännös 1.10.2026). Kuolinpesän oma irtisanominen voi siis päättää sopimuksen nopeammin.
Irtisanomisilmoitus Sopparisepällä
Sopparisepän vuokrasopimuksen irtisanomisilmoitus on vuokralaisen tai vuokranantajan kirje. Se kysyy vuokrasopimuksen päiväyksen, kertoo sen perusteella vuokranantajan irtisanomisajan ja laskee päättymispäivän sille, että ilmoitus menee perille tässä kuussa. Kirjeeseen voi valita myös määräaikaisen sopimuksen päättymisen vahvistuksen sekä avaimia, loppukatselmusta ja vakuuden palautusta koskevan kohdan. Kirjeen voi allekirjoittaa laitteella ja ladata PDF-tiedostona. Todisteellinen toimittaminen jää sinun tehtäväksesi. Uuteen vuokrasopimukseen voit käyttää asunnon vuokrasopimuksen pohjaa, jonka ohje kertoo myös 1.10.2026 voimaan tulleista muutoksista.
Usein kysyttyä
Voiko vuokralaisen irtisanomisaika olla pidempi kuin kuukausi?
Ei. Ehto, joka pidentää vuokralaisen irtisanomisaikaa, on mitätön (laki asuinhuoneiston vuokrauksesta 52 §). Vanhassa sopimuksessa voi kuitenkin olla ehto, jonka mukaan irtisanomisaika alkaa kulua vasta tietyn ajan kuluttua, ja uudessa voidaan sopia alun määräajasta, jonka jälkeen sopimus jatkuu toistaiseksi. Lue siksi sopimuksesi ehdot ennen irtisanomista.
Voiko vuokrasopimuksen irtisanoa sähköpostilla?
Voi, jos pystyt näyttämään, että vastaanottaja sai viestin. Varmin tapa on pyytää vastaanottajaa vahvistamaan saaneensa irtisanomisen ja säilyttää vastaus. Pelkkä lähetetty sähköposti ei yleensä riitä todisteeksi (13 a §).
Pitääkö vuokraa maksaa irtisanomisajalta, vaikka muuttaisin aiemmin?
Pitää. Sopimus on voimassa irtisanomisajan loppuun (51 §), ja vuokra maksetaan siihen asti. Voit sopia vuokranantajan kanssa aiemmasta päättymisestä, esimerkiksi jos asuntoon löytyy uusi vuokralainen.
Saako vuokranantaja irtisanoa sopimuksen, koska myy asunnon?
Yleensä saa. Korkein oikeus katsoi, että irtisanominen asunnon myymiseksi tai omaan käyttöön ottamiseksi on yleensä vuokrasuhteissa noudatettavan hyvän tavan mukaista (KKO 2018:18, äänestysratkaisu). Korvaus voi tulla kyseeseen, jos vuokranantaja on esimerkiksi salannut vuokrasuhteen kestoon vaikuttavan olennaisen seikan. Ratkaisu on ajalta ennen 1.10.2026 voimaan tullutta lain muutosta, mutta korvaussäännös (57 §) ei muuttunut.
Pitääkö vuokranantajan kertoa, miksi hän irtisanoo sopimuksen?
Pitää. Irtisanomisilmoituksessa on mainittava peruste ja vuokrasuhteen päättymisajankohta. Jos jompikumpi puuttuu, irtisanominen on tehoton (54 §).
Lähteet
- Laki asuinhuoneiston vuokrauksesta 481/1995, 4, 5, 5 a, 8, 11, 13, 13 a, 46, 48, 51–57 ja 68 §, tarkistettu Finlexistä 12.11.2026
- Laki asuinhuoneiston vuokrauksesta annetun lain muuttamisesta 531/2026, voimaantulosäännös (vanhat 52 §:n 2 ja 4 momentti ja 68 § ennen 1.10.2026 tehtyihin sopimuksiin), tarkistettu Finlexistä 12.11.2026
- Laki asuinhuoneiston vuokrauksesta 481/1995, 52 ja 68 § 30.9.2026 voimassa olleessa sanamuodossa, tarkistettu Finlexistä 12.11.2026
- HE 33/2026, perustelut 4, 13 a, 46, 52 ja 68 §:ään sekä luvut 2.7.2, 2.14.2, 4.1.10, 4.1.14 ja 5.1.11 (todisteellinen tiedoksianto, laskuesimerkit, muuttopäivä pyhäpäivänä), luettu Finlexistä 12.11.2026
- KKO 2016:6 ja KKO 2018:18, luettu Finlexistä 12.11.2026