Koeaikapurku: miten työsopimus puretaan koeajalla ja mitä pitää huomioida?
Koeajalla työnantaja ja työntekijä voivat kumpikin purkaa työsopimuksen ilman irtisanomisaikaa, ja työsuhde päättyy heti. Työntekijän ei tarvitse kertoa syytä. Työnantajan syy ei saa olla syrjivä eikä muuten koeajan tarkoitukseen nähden epäasiallinen, ja ennen purkua työnantajan on varattava työntekijälle tilaisuus tulla kuulluksi.
Tee koeaikapurun ilmoitusEnsin: onko koeaika vielä voimassa?
Koeaikapurku on mahdollinen vain, jos koeajasta on sovittu ja koeaika on yhä kesken. Työsopimuslain 1 luvun 4 §:n mukaan:
- Koeaika alkaa työnteon aloittamisesta, ja se on enintään kuusi kuukautta.
- Määräaikaisessa työsuhteessa koeaika saa olla pidennyksineen enintään puolet sopimuksen kestosta, kuitenkin enintään kuusi kuukautta.
- Jos työntekijä on ollut koeajalla poissa työkyvyttömyyden tai perhevapaan vuoksi, työnantaja saa pidentää koeaikaa kuukaudella kutakin 30 kalenteripäivää kohden. Pidennyksestä on ilmoitettava työntekijälle ennen kuin koeaika päättyy.
- Jos työnantajaa sitovassa työehtosopimuksessa on koeaikamääräys, työnantajan on kerrottava sen soveltamisesta työsopimusta tehtäessä. Muuten työnantaja ei saa purkaa sopimusta koeajan perusteella.
Pidennykseen lasketaan poissaolon kaikki kalenteripäivät, myös viikonloput, mutta vain ne, jotka osuvat koeajalle. Lain perusteluissa (hallituksen esitys HE 105/2016) on esimerkki: kun 30 päivän sairausloma osuu koeajalle, työnantaja voi pidentää koeaikaa kuukaudella. Koeajasta on sovittava, eikä sitä ole ilman sopimusta. Lain perustelujen mukaan sen, joka vetoaa koeaikaan, on pystyttävä näyttämään, että siitä sovittiin. Jos koeaika ei käy ilmi kirjallisesta työsopimuksesta, työnantajan on mainittava se kirjallisessa selvityksessä seitsemän päivän kuluessa työnteon aloittamisesta (työsopimuslain 2 luvun 4 §). Uutta koeaikaa ei yleensä voi sopia, kun sama työntekijä palkataan uudelleen samoihin tai samankaltaisiin tehtäviin. Tapauksessa KKO 2009:35 uusi koeaika kuitenkin hyväksyttiin, koska ensimmäinen työsuhde oli kestänyt alle kaksi kuukautta, väliä oli lähes kahdeksan kuukautta eikä koeajalla kierretty työsuhdeturvaa. Vuoden 2026 työlakimuutokset eivät koskeneet koeaikaa. Henkilöperusteisen irtisanomisen muutos (1390/2025) ja määräaikaisuuksien muutos (412/2026) koskivat muita työsopimuslain pykäliä.
Milloin työnantaja ei saa purkaa koeajalla?
Koeaikapurkuun ei tarvita irtisanomis- tai purkuperustetta, mutta syy ei saa olla syrjivä eikä muuten koeajan tarkoitukseen nähden epäasiallinen. Lain perustelujen mukaan syyn on liityttävä työntekijän henkilöön ja työsuoritukseen niin, ettei työsopimus vastaa työnantajan sille asettamia vaatimuksia. Syyn on myös oltava todellinen: aiheettomat epäilyt esimerkiksi terveydentilasta eivät kelpaa. Tästä seuraa, ettei töiden väheneminen tai muu taloudellinen syy lähtökohtaisesti sovi koeaikapurun syyksi, koska se ei kerro työntekijän soveltuvuudesta. Yhdenvertaisuuslain 8 §:n mukaan ketään ei saa syrjiä esimerkiksi iän, alkuperän, kielen, uskonnon, ammattiyhdistystoiminnan, perhesuhteiden, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annetun lain (tasa-arvolaki) mukaan eri asemaan asettaminen raskauden tai synnytyksen vuoksi on välitöntä syrjintää (7 §). Palvelussuhteen jatkumisesta päätettäessä syrjintää on myös vanhemmuuteen tai perheenhuoltovelvollisuuteen perustuva epäedullinen kohtelu (8 §). Kaksi korkeimman oikeuden ratkaisua näyttää, mihin raja vedetään:
- KKO 2024:63. Isännöitsijä kertoi työhaastattelussa kuulovammastaan. Alle kaksi viikkoa työsuhteen alun jälkeen hän sanoi, ettei kuule riittävästi pitääkseen yhtiökokouksen pöytäkirjaa, ja työnantaja purki sopimuksen samana päivänä. Purku oli syrjivä, koska työnantaja ei ollut selvittänyt, voisiko esteen poistaa kohtuullisilla mukautuksilla, esimerkiksi apuvälineillä tai työjärjestelyillä (yhdenvertaisuuslain 15 §). Velvollisuus syntyy, kun työnantaja saa tiedon työntekoa estävästä vammasta, vaikka työntekijä ei pyytäisi mukautuksia. Työnantaja velvoitettiin maksamaan kuuden kuukauden palkka eli 16 800 euroa korvauksena ja 3 000 euroa hyvityksenä. Ratkaisusta äänestettiin.
- KKO 1992:7. Työnantaja purki koeajalla tuotepäällikön työsopimuksen, kun tämä oli kertonut olevansa raskaana. Purku oli epäasiallinen, ja työnantaja velvoitettiin maksamaan vahingonkorvausta. Ratkaisu perustuu kumottuun työsopimuslakiin ja tasa-arvolain silloiseen sanamuotoon. Nykyisin raskauteen perustuva eri asemaan asettaminen on laissa nimenomaisesti syrjintää.
Näin työnantaja tekee koeaikapurun
- Tarkista koeaika. Varmista, että koeajasta on sovittu, se on yhä voimassa ja mahdolliset pidennykset on ilmoitettu ajoissa.
- Kuule työntekijää. Ennen koeaikapurkua työntekijälle on varattava tilaisuus tulla kuulluksi purun syistä, ja hän saa käyttää avustajaa (työsopimuslain 9 luvun 2 §).
- Toimita ilmoitus. Ilmoitus annetaan henkilökohtaisesti. Jos se ei ole mahdollista, sen voi lähettää kirjeitse tai sähköisesti. Kirjeitse tai sähköisesti tehty koeaikapurku on ajoissa, kun ilmoitus on lähetetty koeajan kuluessa (9 luvun 4 §). Laki ei vaadi kirjallista muotoa, mutta kirjallinen ilmoitus ja vastaanottokuittaus ovat paras näyttö.
- Kirjaa syy. Syytä ei tarvitse kirjoittaa ilmoitukseen. Työntekijän pyynnöstä työnantajan on kuitenkin viivytyksettä ilmoitettava kirjallisesti päättymispäivä ja tiedossaan olevat purun syyt (9 luvun 5 §). Kirjaa syy ja antamasi palaute päivämäärineen omiin asiakirjoihisi.
- Maksa lopputili. Palkanmaksukausi päättyy työsuhteen päättyessä (2 luvun 14 §), ja pitämättömät lomat korvataan lomakorvauksena (vuosilomalain 17 §). Jos lopputili myöhästyy, työntekijä voi saada viivästyskoron lisäksi palkkaa odotuspäiviltä, enintään kuudelta kalenteripäivältä.
Työntekijällä on lisäksi oikeus saada pyynnöstä työtodistus työsuhteen kestosta ja työtehtävistä. Päättymisen syy ja arvio työtaidosta merkitään vain työntekijän nimenomaisesta pyynnöstä (6 luvun 7 §).
Kun työntekijä purkaa koeajalla
Työntekijän ei tarvitse kertoa syytä eikä kuulla työnantajaa. Laki vaatii työntekijältä kuulemista vain silloin, kun hän purkaa sopimuksen erittäin painavasta syystä työsopimuslain 8 luvun nojalla (9 luvun 2 §). Toimita ilmoitus samalla tavalla kuin työnantaja, ja pyydä lopputili ja työtodistus. Ota huomioon työttömyysturva. Jos eroat työstä ilman pätevää syytä, työttömyysetuutta ei makseta 45 päivältä työsuhteen päättymisen jälkeen (työttömyysturvalain 2 a luvun 1 §). Pätevä syy on esimerkiksi se, ettei työtä voi pitää sopivana työkykysi kannalta, tai muu yhtä painava syy (2 a luvun 2 §). Kun työnantaja purkaa sopimuksen koeajalla, tällainen karenssi eli odotusaika ilman etuutta tulee vain, jos olet itse aiheuttanut purun moitittavalla menettelyllä.
Jos purku oli mielestäsi laiton
Pelkkä yleinen väite epäasiallisesta syystä ei riitä. Tapauksessa KKO 2009:35 korkein oikeus linjasi, että työntekijän on ensin yksilöitävä seikat, joiden vuoksi on aihetta epäillä tiettyä epäasiallista syytä. Vasta sen jälkeen työnantajan on näytettävä, että syy oli asiallinen. Syrjintäasiassa riittää, että syrjintää voidaan esitetyn selvityksen perusteella olettaa. Silloin työnantajan on osoitettava, ettei syrjintäkieltoa rikottu (yhdenvertaisuuslain 28 §, KKO 2024:63). Perusteettomasta koeaikapurusta työnantaja voidaan määrätä maksamaan korvausta enintään 24 kuukauden palkka. Kolmen kuukauden vähimmäiskorvaus ei koske koeaikapurkua, joten korvaus voi jäädä pieneksi (työsopimuslain 12 luvun 2 §). Syrjinnästä voi saada korvauksen lisäksi hyvityksen. Kanne on nostettava kahden vuoden kuluessa työsuhteen päättymisestä (13 luvun 9 §). Kirjaa tapahtumat heti ja säilytä viestit. Jos kuulut ammattiliittoon, kysy neuvoa sieltä.
Mitä pohjalla saat
Sopparisepän koeaikapurun pohjalla teet purkuilmoituksen työnantajana tai työntekijänä. Valitset, perustuuko koeaika työsopimukseen tai työehtosopimukseen vai onko sitä pidennetty. Syyn voi kirjata tai jättää pois. Ilmoitukseen voi lisätä kohdat kuulemisesta, lopputilistä, omaisuuden palautuksesta, työtodistuksesta ja vastaanottokuittauksesta. Pohja varoittaa, jos kirjattu syy näyttää liittyvän esimerkiksi terveyteen tai perhevapaaseen. Ilmoituksen voi allekirjoittaa laitteella ja ladata PDF- tai Word-tiedostona. Jos koeaika on jo päättynyt, käytä työntekijän irtisanomisilmoitusta tai työnantajan irtisanomisilmoitusta. Koeajasta sovitaan työsopimuksessa.
Usein kysyttyä
Pitääkö koeaikapurku perustella?
Työntekijän ei tarvitse. Työnantajankaan ei tarvitse kirjoittaa syytä ilmoitukseen, mutta syyn on oltava asiallinen. Työntekijän pyynnöstä työnantajan on ilmoitettava syyt kirjallisesti viivytyksettä (työsopimuslain 9 luvun 5 §).
Voiko koeaikapurun tehdä sairausloman aikana?
Laki ei kiellä purkua sairausloman aikana, mutta sairaus tai muu terveydentila ei saa olla purun syy. Jos koeajalle osuvaa poissaoloa kertyy vähintään 30 kalenteripäivää, työnantaja voi sen sijaan pidentää koeaikaa kuukaudella ilmoittamalla siitä ennen koeajan päättymistä.
Voiko koeaikapurun ilmoittaa sähköpostilla tai tekstiviestillä?
Ilmoitus annetaan ensisijaisesti henkilökohtaisesti. Jos se ei ole mahdollista, sen voi lähettää kirjeitse tai sähköisesti. Purku on ajoissa, kun ilmoitus on lähetetty koeajan kuluessa (työsopimuslain 9 luvun 4 §).
Saako koeaikapurussa irtisanomisajan palkkaa?
Ei. Koeaikapurku päättää työsuhteen heti, joten irtisanomisaikaa ei ole. Palkka maksetaan päättymispäivään asti, ja pitämättömät lomat korvataan. Jos purku oli syrjivä tai epäasiallinen, työntekijä voi vaatia korvausta.
Saako koeaikapurun jälkeen työttömyysetuutta?
Kun työnantaja purkaa sopimuksen, karenssia eli odotusaikaa ilman etuutta ei tule, ellei työntekijä aiheuttanut purkua moitittavalla menettelyllä. Jos työntekijä eroaa itse ilman pätevää syytä, etuutta ei makseta 45 päivältä (työttömyysturvalain 2 a luvun 1 §).
Lähteet
- Työsopimuslaki 55/2001, 1 luvun 4 § (muutos 1448/2016), 2 luvun 4 ja 14 §, 6 luvun 7 §, 9 luvun 2, 4 ja 5 §, 12 luvun 2 § ja 13 luvun 9 §; muutoshistoria tarkistettu: lait 1390/2025 ja 412/2026 eivät muuttaneet näitä pykäliä 2 luvun 4 §:n 3 momentin 3 kohtaa lukuun ottamatta, tarkistettu Finlexistä 12.11.2026
- HE 157/2000, 1 luvun 4 §:n perustelut (koeajasta sopiminen ja näyttö, uusi koeaika samoissa tehtävissä, epäasiallinen syy), luettu Finlexistä 12.11.2026
- HE 105/2016, 1 luvun 4 §:n perustelut (koeajan pidentäminen ja kalenteripäivien laskeminen), luettu Finlexistä 12.11.2026
- Yhdenvertaisuuslaki 1325/2014, 8, 15 ja 28 §, tarkistettu Finlexistä 12.11.2026
- Laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta 609/1986, 7 ja 8 § (8 § muutos 805/2026), tarkistettu Finlexistä 12.11.2026
- Työttömyysturvalaki 1290/2002, 2 a luvun 1 ja 2 §, tarkistettu Finlexistä 12.11.2026
- Vuosilomalaki 162/2005, 17 §, tarkistettu Finlexistä 12.11.2026
- KKO 2024:63 (koeaikapurku, kohtuulliset mukautukset, korvaus ja hyvitys, äänestysratkaisu), luettu kokonaan Finlexistä 12.11.2026
- KKO 2009:35 (uusi koeaika uudelleen palkattaessa, näyttötaakka), luettu kokonaan Finlexistä 12.11.2026
- KKO 1992:7 (koeaikapurku raskauden vuoksi; kumottu työsopimuslaki 320/1970 ja tasa-arvolain silloinen sanamuoto), luettu kokonaan Finlexistä 12.11.2026