Metsästysvuokrasopimus
Maanomistaja vuokraa metsästysoikeuden seuralle: alue, riista, vuokra-aika, vuokra, vieraslupat, riistanhoito ja tilan myynti.
Pohjan kohdat
Osapuolet
- Yksi omistaja. Kun kiinteistöllä on yksi omistaja tai puolisot omistavat sen ja molemmat allekirjoittavat. Tarkista omistajat lainhuutotodistuksesta.
- Useita omistajia tai kuolinpesä. Yhteisomistuksessa ja kuolinpesässä omaisuutta hallitaan yhdessä, joten kaikkien omistajien tai osakkaiden on allekirjoitettava (yhteisomistuslaki 4 §, perintökaari 18 luku 2 §). Kirjoita kaikkien nimet vuokranantajakenttään. Muuten seuran metsästysoikeus voidaan riitauttaa.
Vuokra-alue
- Koko kiinteistö kartan mukaan. Kartta on tärkein liite: se ratkaisee rajat, jos niistä tulee riita. Seura tarvitsee kartan ja kiinteistötunnukset myös hirvieläinten pyyntilupahakemukseen.
- Osa kiinteistöstä. Kun osa alueesta jää omaan käyttöön tai rauhaan, esimerkiksi mökin ranta tai laidun. Merkitse rajaus karttaan, sillä pelkkä sanallinen kuvaus jättää tulkinnanvaraa.
Rakennukset ja pihapiirit
- Lain mukainen 150 metrin suoja. Laki kieltää ampumasta 150 metriä lähempänä asuttua rakennusta ilman rakennuksen omistajan tai haltijan nimenomaista lupaa (metsästyslaki 25 §). Turvallisin vaihtoehto, kun alueella on asuttuja rakennuksia.
- Lupa ampua lähempänä omia rakennuksia. Esimerkiksi pienpetojen pyyntiin pihapiirin lähellä. Lupa koskee vain vuokranantajan omia rakennuksia. Laki vaatii rakennuksen omistajan tai haltijan nimenomaisen luvan (metsästyslaki 25 §), joten jos rakennus on vuokrattu toiselle, pyydä lupa myös asukkaalta.
Vuokrattava metsästysoikeus
- Kaikki riistaeläimet. Tavallisin seuran kanssa tehtävä sopimus, ja Suomen riistakeskuksen mukaan käytännössä toimivin. Hirven, valkohäntäpeuran ja muiden pyyntiluvanvaraisten hirvieläinten metsästykseen seura tarvitsee lisäksi Suomen riistakeskuksen pyyntiluvan (metsästyslaki 26 ja 27 §).
- Vain hirvieläimet. Kun maanomistaja metsästää itse pienriistaa. Hirven pyyntilupaan tarvitaan yhtenäinen vähintään 1 000 hehtaarin alue ja valkohäntäpeuran pyyntilupaan 500 hehtaaria, joten pienet alueet vuokrataan usein seuralle juuri tätä varten (metsästyslaki 27 §).
- Muut kuin hirvieläimet. Kun hirvieläinten metsästysoikeus on vuokrattu toiselle seuralle tai maanomistaja haluaa päättää siitä itse.
- Vain tietyt riistaeläimet. Kapein vuokra. Käytä lajien nimiä, sillä laki ei tunne sanoja pienriista ja suurriista (metsästyslaki 5 §). Kaikki, mitä ei ole vuokrattu, jää maanomistajalle.
Maanomistajan oma metsästys
- Maanomistaja ja perhe metsästävät maksutta. Tavallinen ehto, joka on osa maanomistajan vastiketta. Rajaa tarvittaessa, koskeeko oikeus myös hirvieläimiä.
- Maanomistaja ei metsästä. Kun maanomistaja ei metsästä tai asuu muualla. Vuokra voi silloin olla suurempi.
Vuokra-aika
- Määräaikainen. Seuralle turvallisin: alue pysyy käytössä, ja pyyntilupia ja riistanhoitoa voi suunnitella vuosiksi. Päätä kausi metsästysvuoden loppuun 31.7. (metsästyslaki 4 §).
- Määräaikainen, jatkuu toistaiseksi. Yleinen ja käytännöllinen: sopimus ei katkea vahingossa, mutta kumpikin voi päättää sen hallitusti.
- Toistaiseksi voimassa. Lain oletus irtisanomisajaksi (metsästyslaki 13 §). Joustava maanomistajalle, mutta seuralle epävarmempi.
Vuokra
- Kiinteä vuosivuokra. Selkein tapa. Metsästysvuokra on maanomistajalle yleensä pääomatuloa (tuloverolaki 32 §).
- Vuokra hehtaarin mukaan. Helppo pitää ajan tasalla, jos alue muuttuu. Metsästysvuokra on maanomistajalle yleensä pääomatuloa (tuloverolaki 32 §).
- Riistaliha. Perinteinen vastike. Myös muuna kuin rahana saatu vuokra on veronalaista tuloa sen käyvän arvon mukaan.
- Ilman vuokraa. Esimerkiksi kotiseudun seuralle. Vastikkeettomaan luovutukseen sovelletaan samoja sääntöjä kuin vuokraukseen (metsästyslaki 11 §).
Jäsenet ja vieraat
- Vieraat seuran luvalla. Lain oletus: vuokralainen saa antaa metsästyslupia, ellei sopimus kiellä (metsästyslaki 17 §).
- Vieraat vain jäsenen seurassa. Tavallinen kompromissi: vieraita voi kutsua, mutta alue ei muutu maksulliseksi lupa-alueeksi.
- Ei vieraita. Kun maanomistaja haluaa tietää, ketkä alueella liikkuvat.
Siirto ja yhteislupa
- Ei siirtoa ilman suostumusta. Lain sääntö (metsästyslaki 12 §).
- Alueen saa liittää yhteislupaan. Hirvieläinten pyyntiluvat haetaan usein usean seuran yhteislupana (metsästyslaki 30 a §). Ilman tätä ehtoa voi syntyä riita siitä, onko liittäminen edelleenvuokrausta.
Riistanhoito ja rakennelmat
- Riistanhoito. Lain oletus, ellei toisin sovita (metsästyslaki 15 §).
- Tornit, ruokintapaikat ja riistakamerat. Estää tornin tai ruokintapaikan päätymisen taimikkoon tai pellon reunaan, jossa riista syö viljelyksiä.
- Puut. Metsä on maanomistajan omaisuutta. Passilinjojen raivaus on tavallinen erimielisyyden aihe.
- Rauhoittamattomat eläimet ja vieraslajit. Vuokralaisella on tämä oikeus lain mukaan, ellei sopimuksesta muuta johdu, ja maanomistajalla säilyy oma oikeutensa (metsästyslaki 48 §, vieraslajilaki 16 §). Kirjaaminen poistaa epäselvyyden, kun riistalajeja on rajattu.
- Koirien koulutus. Sovi erikseen, jos alueella on laitumia tai kotieläimiä.
- Tulenteko. Avotulen teko toisen maalle vaatii maanomistajan luvan, ja maastopalovaroituksen aikana se on kielletty (pelastuslaki 6 §).
- Saalis ja havainnot. Hyödyllinen etenkin, jos maanomistaja asuu kaukana. Suomen riistakeskus mainitsee havainnot yhtenä vuokrauksen hyödyistä.
Alueen muu käyttö ja liikkuminen
- Metsätalous ensin. Maanomistajan kannalta selkein: hakkuut eivät oikeuta seuraa alentamaan vuokraa. Jos alue muuttuu metsästykseen soveltumattomaksi, seura voi silti purkaa sopimuksen (metsästyslaki 13 §).
- Hakkuista ilmoitetaan etukäteen. Seuralle parempi: metsästys voidaan suunnitella hakkuiden ympärille. Ei rajoita maanomistajan oikeutta hakata.
Vastuu ja vakuutus
- Seura vastaa ja on vakuutettu. Vahinko voi olla esimerkiksi vahingoittunut puusto, rikkoutunut tie tai osuma rakennukseen. Kysy seuralta vakuutuksen voimassaolo.
- Kukin vastaa omasta toiminnastaan. Vahingonkorvauslain mukainen lähtökohta. Maanomistaja vaatii silloin korvausta yleensä vahingon aiheuttaneelta henkilöltä, ja seura vastaa vain omasta laiminlyönnistään.
Sopimuksen purkaminen
- Lain mukaan. Vastaa metsästyslain 13 §:ää. Vähäinen rikkomus ei riitä, joten kirjaa havainnot ja anna ensin kirjallinen huomautus.
- Lain mukaan ja huomautuksen jälkeen. Antaa maanomistajalle selvän keinon, jos yksittäiset metsästäjät rikkovat sääntöjä eikä seura puutu asiaan.
Alueen myynti tai muu luovutus
- Lain mukaan. Lain sääntö (metsästyslaki 14 §). Uusi omistaja ei ole sidottu sopimukseen, jos hän irtisanoo sen ajoissa.
- Sopimus siirtyy uudelle omistajalle. Kun luovutuskirjassa on pysyvyysehto, sopimus sitoo uutta omistajaa (metsästyslaki 14 §). Tärkeä pitkässä määräaikaisessa sopimuksessa. Pakkohuutokaupassa sopimus sitoo ostajaa vain, jos vuokraoikeus on kirjattu.
- Siirtyy ja kirjataan. Kirjaus näkyy rasitustodistuksessa, joten ostaja saa tiedon sopimuksesta (maakaari 14 luku 1 §, metsästyslaki 14 §). Kirjaamisesta peritään maksu.
Erimielisyydet
- Neuvottelu ja käräjäoikeus. Riidan aikana tuomioistuin voi antaa väliaikaisen määräyksen siitä, kuka saa metsästää alueella (metsästyslaki 16 §).
Allekirjoitukset
- Kappale kullekin. Laki ei edellytä kirjallista muotoa, mutta kumpikin voi vaatia sitä (metsästyslaki 12 §). Seura tarvitsee allekirjoitetun sopimuksen osoittaakseen metsästysoikeutensa pyyntilupahakemuksessa.
Metsästysvuokrasopimus: alue, riista ja kesto selväksi
Metsästysoikeus kuuluu maanomistajalle, ja hän voi vuokrata sen kokonaan tai osittain (metsästyslaki 6 ja 11 §). Tavallinen maanvuokrasopimus antaa oikeuden metsästää vain, jos se mainitaan sopimuksessa. Siksi metsästyksestä tehdään oma sopimus.
- Kumpikin voi vaatia, että sopimus tehdään kirjallisesti ja allekirjoitetaan (metsästyslaki 12 §). Tee se aina: seura tarvitsee sopimuksen osoittaakseen metsästysoikeutensa Suomen riistakeskukselle.
- Jos kiinteistöllä on useita omistajia tai se kuuluu kuolinpesälle, kaikkien omistajien tai osakkaiden on allekirjoitettava (yhteisomistuslaki 4 §, perintökaari 18 luku 2 §).
- Hirven, valkohäntäpeuran ja muiden 26 §:ssä lueteltujen hirvieläinten metsästykseen tarvitaan Suomen riistakeskuksen pyyntilupa. Hirven pyyntilupa edellyttää yhtenäistä vähintään 1 000 hehtaarin aluetta ja valkohäntäpeuran 500 hehtaarin aluetta (metsästyslaki 26 ja 27 §). Siksi pienetkin tilat vuokrataan seuroille.
- Toistaiseksi voimassa olevan sopimuksen voi irtisanoa milloin tahansa. Jos muusta ei ole sovittu, sopimus päättyy saman metsästysvuoden lopussa 31.7., kun irtisanominen tehdään viimeistään kuusi kuukautta ennen sitä, ja muuten seuraavan metsästysvuoden lopussa (metsästyslaki 4 ja 13 §).
- Kumpikin saa purkaa sopimuksen heti, jos toinen rikkoo sitä eikä rikkomus ole vähäinen. Seura saa purkaa myös, jos alue käy metsästykseen soveltumattomaksi (metsästyslaki 13 §).
- Kun tila myydään, uusi omistaja voi irtisanoa sopimuksen kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun sai siitä tiedon, ja sopimus päättyy samoin kuin toistaiseksi voimassa oleva sopimus (metsästyslaki 13 §). Sopimus sitoo häntä, jos luovutuskirjassa on pysyvyysehto tai hän on muuten hyväksynyt sen (metsästyslaki 14 §). Vuokraoikeuden voi myös kirjata (maakaari 14 luku 1 §).
- Seura ei saa siirtää tai edelleenvuokrata oikeutta ilman maanomistajan suostumusta, mutta se saa antaa metsästyslupia, ellei sopimus kiellä (metsästyslaki 12 ja 17 §).
- Laki ei tunne sanoja pienriista ja suurriista, joten nimeä rajatut lajit metsästyslain 5 §:n mukaisesti. Rauhoittamattomia eläimiä ja haitallisia vieraslajeja saavat pyytää sekä maanomistaja että vuokralainen, ellei sopimuksesta muuta johdu (metsästyslaki 48 §, vieraslajilaki 16 §).
- Riistanhoito on vuokralaisen oikeus, ellei toisin sovita (metsästyslaki 15 §). Tornit, riistakamerat, maastoajo ja tulenteko kannattaa sopia erikseen. Avotulta ei saa tehdä toisen maalle ilman maanomistajan lupaa (pelastuslaki 6 §).
- Ilman rakennuksen omistajan tai haltijan nimenomaista lupaa ei saa ampua 150 metriä lähempänä asuttua rakennusta (metsästyslaki 25 §).
- Metsästysvuokra on maanomistajalle yleensä pääomatuloa (tuloverolaki 32 §). Myös riistalihana saatu vuokra on tuloa.
Oikeustapauksia
- KHO 2022:34. Hirvieläinten pyyntilupa edellyttää, että luvansaajalla on alueella metsästysoikeus (metsästyslaki 6 ja 27 §). Yhteisen vesialueen osakkaat saivat valittaa luvasta, koska heidän alueensa kuului lupa-alueeseen. He kiistivät allekirjoittaneensa vuokrasopimuksen. Varmista, että kaikki omistajat ovat allekirjoittaneet sopimuksen.
Näin etenet
- Tarkista omistajat lainhuutotodistuksesta ja rajaa alue karttaan.
- Sovi riistasta, vuokrasta, kestosta, vieraista ja rakennelmista ja kirjaa ne sopimukseen.
- Allekirjoittakaa sopimus ja kartta. Seura toimittaa tiedot tarvittaessa pyyntilupahakemukseen.
Lähteet: metsästyslaki (615/1993) 4–6, 11–17, 25–27, 30 a ja 48 § (5 § muutoksen 693/2026 mukaisena); laki vieraslajeista aiheutuvien riskien hallinnasta 16 §; pelastuslaki 6 §; laki eräistä yhteisomistussuhteista 4 §; perintökaari 18 luku 2 §; maakaari 14 luku 1 §; tuloverolaki 32 §; vahingonkorvauslaki 2 luku 1 §; Verohallinnon ohje Maatilan vuokratulojen verotus (Vero 62012, VH/6795/00.01.00/2024). Luettu oik.ai:sta (Finlex, vero.fi) 30.10.2026. KHO 2022:34 luettu kokonaan oik.ai:sta 30.10.2026. Vertailumalli: Suomen riistakeskus, Metsästysoikeuden vuokraus (9/2024, riista.fi).
Avaa pohja ja valitse ehdot · Kaikki pohjat · Usein kysyttyä