Pelaajasopimus
Pelaajasopimus urheiluun ja e-urheiluun: palkka tai harrastus, vakuutus, siirrot ja alaikäisen huoltajan hyväksyntä. Näet, milloin se on työsopimus.
Pohjan kohdat
Osapuolet
- Seura ja pelaaja. Kirjoita joukkueeseen myös laji tai peli, esimerkiksi ”Counter-Strike 2 -joukkue, kotimainen liiga”. Seura voi olla rekisteröity yhdistys tai yhtiö, esimerkiksi e-urheiluorganisaatio. Tarkista, että seura on rekisterissä: rekisteröimättömän yhdistyksen puolesta tehdystä sopimuksesta vastaavat henkilökohtaisesti ne, jotka sen tekivät (yhdistyslaki 58 §, KKO 1995:145).
Sopimuksen luonne
- Työsopimus. Kun seura maksaa pelaamisesta palkkaa tai palkkioita, jotka eivät ole vain näennäisiä. Sopimus on työsopimus, kun pelaaja pelaa seuran johdon ja valvonnan alaisena palkkaa tai muuta vastiketta vastaan (työsopimuslaki 1 luku 1 §). Pelaajalla on silloin oikeus sairausajan palkkaan, vuosilomaan, palkkaturvaan ja irtisanomissuojaan.
- Urheilijan palkkio, ei työsuhdetta. Yleinen alemmilla sarjatasoilla. Merkintä ”ei työsopimus” ei kuitenkaan ratkaise asiaa, koska työsopimuslaki on pakottavaa. Korkein oikeus piti jääkiekkoilijoiden sopimuksia työsopimuksina, vaikka niissä luki toisin (KKO 1995:145 ja KKO 1997:38).
- Harrastus, ei palkkaa. Juniori- ja harrastesarjoissa. Sopimus kertoo, mihin pelaaja ja seura sitoutuvat, vaikka rahaa ei liiku. Jos seura alkaa maksaa muutakin kuin todellisia kuluja, sopimuksesta voi tulla työsopimus (KKO 1997:38).
Alaikäinen pelaaja
- 15–17-vuotias, huoltajat hyväksyvät. 15 vuotta täyttänyt saa tehdä työsopimuksen itse, mutta huoltaja saa purkaa sen (laki nuorista työntekijöistä 1 luku 3 §). Muun sopimuksen alaikäinen voi tehdä yksin vain, jos se on tavanomainen ja merkitykseltään vähäinen (laki holhoustoimesta 23 ja 24 §). Huoltajat toimivat yhdessä (4 ja 30 §), joten kaikki huoltajat allekirjoittavat. Omalla työllä ansaituista rahoista alaikäinen päättää itse (25 §).
- Alle 15-vuotias, huoltajat tekevät sopimuksen. Alle 15-vuotiaan puolesta työsopimuksen tekee huoltaja tai nuori itse huoltajan luvalla (laki nuorista työntekijöistä 1 luku 3 §). Työsuhteessa alle 15-vuotiaan työaika on sijoitettava kello 8:n ja 20:n väliin (2 luku 7 §).
Sopimuskausi
- Määräaikainen sopimuskausi. Tavallisin pelaajasopimus. Määräaikainen työsopimus vaatii perustellun syyn, ellei kyse ole osapuolten ensimmäisestä työsuhteesta viiteen vuoteen. Silloin enimmäiskesto on yksi vuosi (työsopimuslaki 1 luku 3 §). Määräaikainen työsopimus päättyy ilman irtisanomista (6 luku 1 §).
- Toistaiseksi voimassa. Sopii harrastussopimukseen ja e-urheilujoukkueeseen, jonka kokoonpano voi vaihtua kesken vuoden. Työsopimuksessa irtisanomisaika saa olla enintään kuusi kuukautta, eikä työntekijän aika saa olla työnantajan aikaa pidempi (työsopimuslaki 6 luku 2 §).
- Määräaikainen ja seuran jatko-optio. Seura voi pitää onnistuneen pelaajan, mutta pelaaja on sidottu jatkokauteen, jos seura niin päättää, eikä voi neuvotella muualle ennen määräpäivää. Vaadi varhainen määräpäivä ja korotus. Tasapuolisempaa on sopia jatkosta yhdessä kauden lopulla. Ei sovi sopimukseen, joka tehdään määräaikaiseksi ilman perusteltua syytä, koska se saa kestää enintään vuoden (työsopimuslaki 1 luku 3 §).
Koeaika
- Koeaika. Tavallinen, kun pelaaja tulee uuteen seuraan tai e-urheilujoukkueeseen. Työsopimuksessa koeaika on enintään kuusi kuukautta ja määräaikaisessa enintään puolet sopimuksen kestosta (työsopimuslaki 1 luku 4 §).
Pelaajan velvollisuudet
- Nimetty joukkue. Pelaaja tietää, missä joukkueessa pelaa ja paljonko aikaa se vie. Poissaolojen ilmoittaminen kannattaa kirjata, koska toistuvat luvattomat poissaolot voivat johtaa varoitukseen ja lopulta sopimuksen purkuun (KKO 2000:50).
- Joukkue, jonka seura osoittaa. Seura voi siirtää pelaajan esimerkiksi farmi- tai juniorijoukkueeseen. Jos palkkio on sidottu otteluihin, siirto alempaan joukkueeseen voi pienentää ansioita, ja pelaaminen omalla tasolla on kehittymisen edellytys.
Muut joukkueet ja lajit
- Ei toisessa joukkueessa samassa lajissa. Tavallinen ratkaisu. Maajoukkue ja koulun joukkue ovat nuorelle tärkeitä, joten niistä kannattaa sopia etukäteen.
- Riskialttiit lajit luvalla. Suojaa seuraa, joka maksaa palkkaa ja tarvitsee pelaajan kunnossa. Myös muiden lajien rajoittaminen kertoo, että seura johtaa pelaajan toimintaa (KKO 1995:145). Kirjaa, mitä lajeja rajoitus koskee, jos se on mahdollista.
- Saa pelata myös muualla. Harrastajalle ja e-urheilijalle, joka pelaa useaa peliä tai sarjaa. Lajiliiton säännöt voivat silti kieltää pelaamisen kahdessa seurassa samassa sarjassa.
Seuran velvollisuudet
- Valmennus, olosuhteet ja turvallisuus. Kertoo, mitä pelaaja saa vastineeksi sitoutumisestaan. Yhteyshenkilö on tärkeä etenkin nuorelle pelaajalle, joka ei välttämättä uskalla ottaa ongelmia puheeksi valmentajan kanssa.
- Lisäksi kehityssuunnitelma. Nuorelle ja kehittyvälle pelaajalle. Kehityskeskustelu kertoo, mitä pelaajalta odotetaan ja miksi peliaika vaihtelee, ja ehkäisee riitoja.
- Pelaaja hoitaa matkansa. Harrastussarjoissa, joissa seuralla ei ole varaa matkoihin. Kerro pelaajalle etukäteen, paljonko vierasottelumatkat kaudessa maksavat.
Palkka ja korvaukset
- Kuukausipalkka. Selkein tapa. Palkka maksetaan palkanmaksukauden viimeisenä päivänä ja kuukausipalkka vähintään kerran kuukaudessa (työsopimuslaki 2 luku 13 §). Jos palkkaa maksetaan pelikaudella yhteensä vähintään 13 790 euroa (raja vuonna 2026), seuran on vakuutettava pelaaja (laki urheilijan tapaturma- ja eläketurvasta 1 §).
- Ottelu- ja pistepalkkiot. Seuralle edullinen, koska kulut riippuvat menestyksestä, mutta pelaajan tulot ovat epävarmat: loukkaantunut tai kokoonpanosta pois jäävä pelaaja ei ansaitse. Myös tulokseen sidottu palkkio voi tehdä sopimuksesta työsopimuksen (KKO 1997:38).
- Kulukorvaukset tositteita vastaan. Harrastajalle. Kulukorvaukset ovat verotuksessa yleensä veronalaista tuloa. Verovapaita ovat vain matkakustannusten korvaukset ja päivärahat tietyin edellytyksin, eikä kotihallin tai säännöllisen harjoituspaikan matkoja voi korvata verovapaasti (Verohallinnon ohje Urheilusta saatujen tulojen verotus, kohta 5.1).
- Kuukausipalkka ja ottelupalkkiot. Yleinen ratkaisu: peruspalkka tuo turvaa, ja ottelupalkkiot palkitsevat peliajasta. Vakuuttamisvelvollisuuden rajaa (13 790 euroa vuonna 2026) laskettaessa otetaan huomioon kaikki kauden aikana maksettavat palkat (laki urheilijan tapaturma- ja eläketurvasta 1 §).
- Pelaaja maksaa kausimaksun. Junioreille ja harrastajille, joiden pelaaminen maksaa enemmän kuin tuottaa. Kirjaa, mitä maksu sisältää, jotta lisälaskuista ei tule riitaa.
Bonukset ja palkintorahat
- Bonus tavoitteesta. Motivoi koko joukkuetta. Kirjaa ehto niin tarkasti, ettei siitä voi kiistellä, ja sovi, saako bonuksen myös loukkaantunut pelaaja.
- Osuus turnauspalkinnoista. Tavallinen e-urheilussa, jossa turnaukset maksavat palkinnot organisaatiolle. Ilman sopimusta jako on epäselvä. Palkinnot ovat veronalaista tuloa.
Edut
- Pelivarusteet. Tavallinen etu. Sovi, saako pelaaja pitää varusteet kauden jälkeen.
- Välineet ja laitteet. Esimerkiksi mailat, luistimet, tietokone tai oheislaitteet. Kirjaa, kenen omaisuutta ne ovat.
- Fysioterapia ja hoito. Tärkeä, jos lisenssivakuutus korvaa vain osan hoidosta.
- Asunto. Kun pelaaja muuttaa paikkakunnalle seuran takia. Kirjaa, kuka maksaa sähkön, netin ja huonekalut.
- Ateriat. Korkein oikeus laski ateriaedun osaksi pelaajan vastiketta, kun se arvioi, oliko pelaaja työsuhteessa (KKO 1997:38).
- Opiskelun tuki. Nuorelle pelaajalle tärkeä. Urheilun ja opiskelun yhdistäminen on helpompaa, kun siitä on sovittu.
- Matkat harjoituksiin ja kotiotteluihin. Kotihallin ja säännöllisen harjoituspaikan matkojen korvaus on pelaajalle veronalaista tuloa (Verohallinnon ohje Urheilusta saatujen tulojen verotus, kohta 5.1).
Vakuutus ja lisenssi
- Lakisääteinen vakuutus ja lisenssi. Pakollinen, jos pelaajalle maksetaan pelikaudella tai muuten vuoden aikana palkkaa yhteensä vähintään 13 790 euroa vuonna 2026 (laki urheilijan tapaturma- ja eläketurvasta 1 §; laissa lukeva 9 600 euroa tarkistetaan vuosittain palkkakertoimella). Vakuutus korvaa tapaturmat peleissä, ohjatuissa harjoituksissa ja niiden matkoilla (2 §).
- Seura maksaa lisenssin ja vakuutuksen. Lisenssivakuutus korvaa usein vain osan hoitokuluista. Tarkista, korvaako se ansionmenetystä ja pysyvää haittaa.
- Pelaaja hankkii lisenssin ja vakuutuksen. Yleinen harrastussarjoissa. Ilman vakuutusta pelaaja maksaa vamman hoidon itse.
Loukkaantuminen ja sairaus
- Seura hoitaa, korvaukset jatkuvat. Pelaajalle turvallisin. Ilman sopimusta työsuhteessa olevalla on oikeus täyteen palkkaan vain sairastumispäivää seuraavan yhdeksännen arkipäivän loppuun, kun työsuhde on jatkunut vähintään kuukauden (työsopimuslaki 2 luku 11 §). Pelaaja, joka ei ole työsuhteessa, ei saa ilman tätä kohtaa mitään. Palkkiota saava pelaaja on kuitenkin usein työsuhteessa (KKO 1997:38), ja silloin hänellä on oikeus sairausajan palkkaan.
- Korvaukset jatkuvat määräajan. Välimuoto: pelaaja saa turvaa pitkänkin vamman alussa, eikä seuran kulu ole rajaton. Jos pelaaja saa ottelupalkkioita, sopikaa, maksetaanko loukkaantumisen ajalta keskimääräinen palkkio.
- Lain ja vakuutuksen mukaan. Seuralle kevyempi. Sairausajan palkka koskee vain työsuhteessa olevaa pelaajaa.
Siirrot
- Siirto kaikkien suostumuksella. Tavallinen ratkaisu. Tarkista lajiliiton siirtosäännöt, koska ne voivat edellyttää siirtoilmoitusta tai kasvattajakorvausta.
- Irtautumismaksu. Tavallinen e-urheilussa (buyout). Pelaaja tietää etukäteen, millä hinnalla hän pääsee parempaan joukkueeseen, eikä seura voi estää siirtoa. Liian suuri maksu sitoo pelaajan käytännössä koko kaudeksi.
- Vapaa siirto ylemmälle tasolle. Nuorelle ja kehittyvälle pelaajalle: seura ei seiso kehityksen tiellä. Ilman tällaista ehtoa määräaikaisesta työsopimuksesta ei yleensä voi irrottautua kesken kauden (työsopimuslaki 6 luku 1 §).
Nimi, kuva ja sponsorit
- Seuran viestintä ja markkinointi. Tavallinen ja tasapuolinen. Alaikäisen pelaajan kuvan käytöstä kannattaa sopia myös huoltajien kanssa. Tuotemainos vaatii erillisen sopimuksen ja yleensä korvauksen.
- Lisäksi oma striimaus ja sisältö. E-urheilussa ja somessa näkyvälle pelaajalle. Oma kanava voi olla pelaajan tärkein tulonlähde myös uran jälkeen.
Rikkomukset ja päättyminen
- Varoitus ennen purkua. Työsopimuksen saa purkaa heti vain erittäin painavasta syystä (työsopimuslaki 8 luku 1 §). Seura joutui maksamaan jalkapalloilijalle korvauksen, koska purki sopimuksen poissaolojen vuoksi varoittamatta (KKO 2000:50).
- Pelaaja voi lopettaa harrastuksen. Harrastussopimukseen. Harrastajaa ei voi pakottaa pelaamaan, mutta seura tarvitsee aikaa korvaavan pelaajan löytämiseen.
Sopimussakko
- Sama sakko molemmille. Sama sakko molemmille on tasapuolisempi kuin pelkkä pelaajan sakko. Kohtuuton ehto voidaan sovitella eli kohtuullistaa tai jättää huomiotta (työsopimuslaki 10 luku 2 §). Nuorelle pelaajalle suuri sakko on helposti kohtuuton.
- Vain pelaajalle. Yksipuolinen ehto. Jos vain pelaaja maksaa sakon sopimuksen rikkomisesta, ehto on helposti kohtuuton ja voidaan sovitella eli kohtuullistaa (työsopimuslaki 10 luku 2 §). Vaadi molemmille sama sakko.
Sovellettava laki ja riidat
- Neuvottelu ja käräjäoikeus. Pelaajalle turvallisin: käräjäoikeudessa voi saada oikeusapua. Korkein oikeus jätti valmentajan työsopimuksen välityslausekkeen huomiotta, koska välimiesmenettelyn kulut olisivat estäneet häntä saamasta oikeutta (KKO 2024:36).
- Urheilun oikeusturvalautakunta. Lautakunta tuntee urheilun ja on nopea, mutta välimiehet voivat vaatia ennakkoa, eikä oikeusapua saa välimiesmenettelyyn. Siksi pohjassa seura vastaa välimiesten kuluista. Muuten työsopimuksen välityslauseke voidaan jättää huomiotta kohtuuttomana (KKO 2024:36).
Allekirjoitukset
- Kappale kullekin. Alaikäisen pelaajan sopimuksen allekirjoittavat myös huoltajat. Sähköisesti allekirjoitettu PDF riittää.
Pelaajasopimus: mitä pelaajan ja seuran kannattaa tietää
Pelaajasopimus on työsopimus, kun pelaaja pelaa ja harjoittelee seuran johdon ja valvonnan alaisena palkkaa tai muuta vastiketta vastaan (työsopimuslaki 1 luku 1 §). Otsikko tai lause ”tämä ei ole työsopimus” ei muuta asiaa, koska työsopimuslaki on pakottavaa. Pohja sopii joukkuelajeihin ja e-urheiluun, ammattilaiselle ja harrastajalle. Jos lajiliitto tai sarja vaatii oman sopimusmallinsa, käytä sitä.
- Raha ratkaisee usein. Korkein oikeus piti jääkiekkoilijan sopimusta työsopimuksena, kun kuukausikorvaus oli 4 200 markkaa, ja myös uran alussa olleen pelaajan sopimusta, jossa maksettiin vain pisterahaa, nousubonusta, polttoainekorvausta ja aterioita (KKO 1995:145 ja KKO 1997:38). Vastikkeelta ei vaadita tiettyä suuruutta, kunhan se ei ole täysin näennäinen.
- Työsuhteessa pelaajalla on oikeus sairausajan palkkaan, vuosilomaan ja palkkaturvaan, jos seura menee konkurssiin. Seura saa purkaa sopimuksen heti vain erittäin painavasta syystä (TSL 8 luku 1 §).
- Kun pelaajalle maksetaan pelikaudella tai muuten vuoden aikana palkkaa yhteensä vähintään 13 790 euroa (raja vuonna 2026), seuran on vakuutettava hänet tapaturman ja vanhuuden varalta (laki urheilijan tapaturma- ja eläketurvasta 1 §). Laissa lukee 9 600 euroa, mutta summa tarkistetaan vuosittain palkkakertoimella (17 §), ja Tapaturmavakuutuskeskus julkaisee kunkin vuoden rajan. Vakuutus kattaa pelit, ohjatut harjoitukset ja niiden matkat (2 §). Pienemmillä summilla tarkista, mitä lajiliiton lisenssivakuutus korvaa.
- Alaikäinen pelaaja: 15 vuotta täyttänyt saa tehdä työsopimuksen itse, mutta huoltaja voi purkaa sen, jos se on tarpeen nuoren kasvatuksen, kehityksen tai terveyden takia. Alle 15-vuotiaan puolesta sopimuksen tekee huoltaja (laki nuorista työntekijöistä 1 luku 3 §). Muun kuin työsopimuksen alaikäinen voi tehdä yksin vain, jos se on tavanomainen ja merkitykseltään vähäinen (laki holhoustoimesta 23 ja 24 §). Huoltajat ovat alaikäisen edunvalvojia ja toimivat yhdessä (4 ja 30 §), joten kaikkien huoltajien kannattaa allekirjoittaa.
- Työsuhteessa olevan 15–17-vuotiaan työaika on sijoitettava kello 6:n ja 22:n väliin ja alle 15-vuotiaan kello 8:n ja 20:n väliin. Nuoren työaika saa olla enintään 9 tuntia vuorokaudessa ja 48 tuntia viikossa. Peruskoululaisen työaika saa koulun aikana olla koulupäivänä enintään 2 tuntia, vapaapäivänä 7 tuntia ja viikossa 12 tuntia. Alle 15-vuotiaan työaika saa loma-aikana olla enintään 7 tuntia vuorokaudessa ja 35 tuntia viikossa (laki nuorista työntekijöistä 2 luku 4, 6 ja 7 §). Perusopetuksen jälkeistä oppivelvollisuuskoulutusta suorittava saa kieltäytyä vuorosta, joka estää osallistumisen opetukseen. Suunnittele myöhäiset e-urheiluottelut ja pitkät leiripäivät tämän mukaan.
- Määräaikainen työsopimus vaatii perustellun syyn, ellei kyse ole osapuolten ensimmäisestä työsuhteesta viiteen vuoteen. Silloin sopimus saa kestää enintään vuoden (TSL 1 luku 3 §, muutos 412/2026). Määräaikainen sopimus päättyy kauden lopussa ilman irtisanomista (6 luku 1 §). Jos määräaikaisuudelle ei ole perusteltua syytä, sopimuksen voi irtisanoa, kun se on kestänyt kuusi kuukautta (6 luku 1 §:n 3 momentti). Seuran jatko-optio ei silloin sovi, koska koko sopimus saa kestää enintään vuoden.
- Tarkista, että seura on rekisteröity yhdistys tai yhtiö. Rekisteröimättömän yhdistyksen puolesta tehdystä sopimuksesta vastaavat henkilökohtaisesti ne, jotka tekivät sen tai päättivät siitä (yhdistyslaki 58 §). Näin kävi jääkiekkoseuran johtajille, jotka joutuivat maksamaan pelaajan palkan itse (KKO 1995:145).
- Palkka, palkkiot, palkinnot ja sponsoritulot ovat veronalaista tuloa. Myös kulukorvaukset ovat yleensä veronalaisia. Verovapaita ovat vain matkakustannusten korvaukset ja päivärahat tietyin edellytyksin, eikä kotihallin tai säännöllisen harjoituspaikan matkoja voi korvata verovapaasti (Verohallinnon ohje Urheilusta saatujen tulojen verotus, kohdat 3.1 ja 5.1).
- E-urheilussa pelataan usein kotona omalla koneella. Se ei estä työsopimuslain soveltamista (TSL 1 luku 1 §:n 3 momentti). Sopikaa erikseen palkintorahojen jaosta, laitteista ja omasta striimauksesta.
- Kohtuuton ehto, esimerkiksi suuri sopimussakko tai kallis välityslauseke, voidaan sovitella eli kohtuullistaa tai jättää huomiotta (TSL 10 luku 2 §). Korkein oikeus otti huomioon, ettei työnantaja ollut selittänyt ehdon merkitystä kokemattomalle työntekijälle (KKO 2024:36). Nuoren pelaajan kannattaa kysyä jokaisesta ehdosta, jota hän ei ymmärrä, ja seuran kannattaa selittää epätavalliset ehdot.
- Lue lajiliiton säännöt: niissä voi olla siirtoilmoituksia, siirto- ja kasvattajakorvauksia sekä pelaajasopimuksen pakollisia ehtoja. Esimerkiksi jääkiekon Liigassa on käytettävä Liigan ja pelaajayhdistyksen hyväksymää pelaajasopimusmallia.
Oikeustapauksia
- KKO 1995:145. Jääkiekkoilija sitoutui pelaamaan ja harjoittelemaan seuran johdon määräysten mukaan 4 200 markan kuukausikorvauksella. Sopimus oli työsopimus, vaikka siinä luki, ettei se ole työsopimus, ja vaikka seuran hallitus ei ollut hyväksynyt sitä, koska pelaaminen oli aloitettu ja pelaajaoikeudet siirretty. Rekisteröimättömän seuran puolesta sopineet vastasivat palkasta henkilökohtaisesti (äänestys 4–1). Ratkaisu perustuu kumottuun työsopimuslakiin (320/1970), mutta työsopimuksen tunnusmerkit ovat nykyisessä laissa samat.
- KKO 1997:38. Uransa alussa ollut jääkiekkoilija sai pisterahaa, nousubonuksen, polttoainekorvausta ja aterian ottelu- ja harjoituspäivinä, yhteensä noin 12 000 markkaa kaudessa. Vastike ei ollut näennäinen, joten hän oli työsuhteessa ja hänen saatavansa kuuluivat palkkaturvan piiriin seuran konkurssissa. Pienikin, tulokseen sidottu korvaus voi tehdä pelaajasta työntekijän. Ratkaisu perustuu kumottuun työsopimuslakiin (320/1970).
- KKO 2000:50. Jalkapalloseura purki ammattilaispelaajan määräaikaisen sopimuksen, koska pelaaja oli ollut luvatta poissa harjoituksesta ja kokouksesta ja aikaisti lentoaan Englantiin ennen ottelua. Purku oli perusteeton, koska seura ei ollut antanut varoitusta, vaikka olisi voinut. Seura maksoi jäljellä olevan sopimuskauden palkkaa vastaavan korvauksen. Ratkaisu perustuu kumottuun työsopimuslakiin (320/1970), jonka purkusäännöksessä varoitus mainittiin. Anna varoitus kirjallisesti myös nykyisen lain aikana.
- KKO 2024:36. Urheiluseura vapautti jalkapallovalmentajan tehtävistään kesken kauden ja vetosi välityslausekkeeseen, jonka mukaan riidat ratkaistaan Urheilun oikeusturvalautakunnassa. Korkein oikeus jätti lausekkeen huomiotta kohtuuttomana: valmentajalla ei ollut kokemusta tällaisista sopimuksista, ehtoa ei ollut selitetty, eikä hänellä ollut varaa välimiesten ennakkoon, johon ei saa oikeusapua. Ratkaisu koski valmentajaa, mutta samat seikat painavat, kun nuori pelaaja on työsuhteessa.
Näin etenet
- Tarkista lajiliiton tai sarjan säännöt ja mahdollinen pakollinen sopimusmalli.
- Valitse ensin sopimuksen luonne: palkka, palkkio vai harrastus. Pohja muuttaa korvaus- ja vakuutuskohdan sen mukaan.
- Jos pelaaja on alle 18-vuotias, ottakaa mukaan kohta Alaikäinen pelaaja ja pyytäkää kaikkien huoltajien allekirjoitus.
- Lukekaa sopimus yhdessä. Pelaaja kysyy jokaisesta ehdosta, jota ei ymmärrä, ja tarvittaessa neuvoa pelaajayhdistykseltä tai juristilta.
Lähteet: työsopimuslaki (55/2001) 1 luku 1, 3 ja 4 §, 2 luku 11 ja 13 §, 6 luku 1 ja 2 §, 8 luku 1 § ja 10 luku 2 § (1 luvun 3 § ja 6 luvun 1 § muutos 412/2026, voimaan 1.6.2026); laki nuorista työntekijöistä (998/1993) 1 luku 1 ja 3 § sekä 2 luku 4, 6 ja 7 §; laki holhoustoimesta (442/1999) 4, 23–25 ja 30 §; laki urheilijan tapaturma- ja eläketurvasta (276/2009) 1, 2 ja 17 § ja STM:n asetus palkkakertoimesta vuodelle 2026 (952/2025); yhdistyslaki (503/1989) 58 §, tarkistettu oik.ai:sta 30.10.2026. Oikeustapaukset KKO 1995:145, KKO 1997:38 ja KKO 2000:50 (kumotun työsopimuslain 320/1970 ajalta) sekä KKO 2024:36 luettu 30.10.2026. Verohallinnon ohje Urheilusta saatujen tulojen verotus (Vero 48990, VH/6932/00.01.00/2025) kohdat 3.1 ja 5.1. Liigan pelaajasopimusmalli: Liigan ja Suomen Jääkiekkoilijat ry:n yleissopimus (sjry.fi), haettu 28.10.2026. Vakuuttamisvelvollisuuden raja 2026: Tapaturmavakuutuskeskus, Urheilijan tapaturma- ja eläketurvalain mukaiset euromäärät (tyotapaturmatieto.fi, luettu 29.10.2026).
Avaa pohja ja valitse ehdot · Kaikki pohjat · Usein kysyttyä